Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Keurusselkää Seppälän rannasta

Annikki Kujanpään tuntevat luultavasti kaikki paikkakuntalaiset, jotka ovat viimeisten vuosikymmenien aikana olleet jossain tekemisissä kuvataiteen kanssa. Ei siksi, että hän olisi missään vaiheessa pyrkinyt tuomaan itseään esiin, vaan yksinkertaisesti siksi, että hän on ollut mukana niin kauan ja niin monessa. Kujanpää aloitti maalaamisen jo 1980-luvun alussa. Hänen mukaansa Riitta Rannan työväenopistossa vetämältä maalauskurssilta puuttui väkeä, ja hän päätti mennä täyttämään vajetta. Saman tien hän jäi koukkuun. Sen jälkeen Kujanpää on vähintään kokeillut lähes kaikkia mahdollisia maalaustekniikoita, mutta öljyvärit ovat pysyneet ehdottomana ykkösenä. – Vuonna 1986 liityin Mäntän taideseuraan. Olen ollut sen hallituksessa ja muutaman vuoden myös puheenjohtajana. En ole koskaan ollut mikään kovin tuottelias maalari, mutta luultavasti töitä vuosikymmenien saatossa on syntynyt melkoinen määrä, Kujanpää kertoo. – En ole ollut hyvä kaupittelemaan teoksiani. Aika paljon olen lahjoittanut niitä, ja omissa nurkissa niitä on liikaakin. Nyt on tekeminen jäänyt elämäntilanteen vuoksi pitkäksi aikaa, mutta ehkä tästä taas jossain vaiheessa päästään tekemisvireeseen, toivoo Kujanpää. Tähän sarjaan hän valitsi maalauksen, joka pitää sisällään suuren määrän muistoja ja ajatuksia. Vuosia sitten Kujanpää istui kauniina kesäpäivänä Seppälän rannassa. Hän vietti päivän yhdessä kohdassa. Rantaan hän meni aamulla, ja kuten kuvasta näkyy, ennätti hämärä jo laskeutua ennen kuin työ oli valmis. – Muistan vielä hyvin tunnelman ja ne tunteet, joita pään sisällä pyöri maalausta tehdessäni. En pitänyt mitään kiirettä, en katsellut kelloa. Annoin katseen viipyillä ja ajatusten kulkea omia latujaan. Keurusselkä on aina ollut Kujanpäälle hyvin tärkeä, sillä hän on syntynyt sen pohjoisella rannalla. – Tätä teosta maalasin eteläisellä rannalla. Silloin, kun joskus Keruulta katselin korkean mäen päältä kaukaisuudessa siintävää Mäntän tehtaan piippua, en olisi ikinä arvannut asuvani itse sen juurella suurimman osan elämääni. Sen maalaussession aikana ehtivät ajatukset tehdä melkoisen matkan läpi vuosikymmenien ja varmaan siksi halusin tähän sarjaan valita juuri tämän työn, toteaa Kujanpää.