Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Ellenin elämä näytelmänä

Musiikkinäytelmä, ensi-iltansa Ruovedellä Muroleen nuorisoseurantalolla saavasta näytelmästä taidemaalari Ellen Thesleffistä , Kaikuja Muroleesta , tuli siksi, että Thesleffin sisarukset harrastivat paljon musiikkia, he soittivat kitaraa, viulua ja mandoliinia. Näytelmän musiikista vastaava Petri Juutilainen on muusikko ja kapellimestari. Ellen Thesleff kirjoitti myös runoja ja niitä on näytelmään kääntänyt Aunimarjut Kari ja säveltänyt Juutilainen. Näytelmän tuottaja Nina Sarvana-Salmela kertoo, että hänen isoisänsä Rolf Thesleff oli Ellenin pikkuveli. Näytelmän käsikirjoittajan Pirkko Soinisen romaani Ellen , 2018, WSOY, 189 s. on kaunokirjallisuutta, mutta faktat Thesleffin suvusta pitävät paikkansa. – Runot eivät ole olleet helppoja säveltää, koska ne eivät ole mitään riimitettyjä runoja, kertoo Sarvana-Salmela. Mukana näytelmässä on myös Soinisen runoja. Kulttuurityötä talkoilla Näytelmää on valmisteltu koko kevät, juhannuksen jälkeen tiiviimmin. Näytelmä on toteutettu paljolti talkootyönä. Näyttelijöitä lavalla nähdään kaksi, nuori Ellen, jota esittää mezzosopraano Elli Vallinoja sekä vanha Ellen, jona nähdään ruovesiläinen Anne Hackman . Lisäksi lavalla nähdään neljän hengen orkesteri: Tuomas Juutilainen , piano, Antti Heerman , viulu, Otto Kivikataja , klarinetti ja alttosaksofoni, sekä Petri Juutilainen, kapellimestari, basso ja kitara. Esityksiä on luvassa perjantain ensi-illan lisäksi kolme, lauantaina kaksi ja sunnuntaina yksi. – Näytelmä kertoo Ellen Thesleffin (1869–1954) elämän nuoruudesta vanhuuteen. Välillä Ellen on muistoissaan, lapsuudessaan, välillä on sota-aika, sekä ensimmäinen maailmansota että talvisota. Thesleffien perhesuhteet olivat hyvin kiinteät, kertoo Sarvana-Salmela. Taidetta – ikä kaikki Kuvataiteilijana Ellen oli luomisvoimainen koko ikänsä ja siksi hänen tyylinsä muuttui uran varrella. Ellen lähti liikkeelle realismista ja päätyi surrealismin kautta lopulta abstraktiin taiteeseen. Näytelmän ohjaus ja dramatisointi on Esko Salmelan käsialaa. Näytelmä perustuu paljon Ellenin kirjeenvaihtoon, joka oli vilkasta. – 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa oli nuoren ja varsinkin naistaiteilijan, vaikea saada arvostusta ja kunnioitusta, osaltaan näytelmä kertoo myös tästä taistelusta, kertoo Salmela. Ellen oli kyllä hyvin määrätietoinen ja myös tietoinen omasta tiestään ja arvostaan taiteilijana. Murole ja Firenze Thesleffin perhe ihastui seutuun ja erityisesti Muroleeseen. Muroleesta tuli perheen tärkein tukikohta kesäisin ja siellä suvun perillisiä edelleen asuu ja viettää kesiään. Ellen vietti Muroleessa lähes 60 kesää. Ellen opiskeli aluksi Helsingissä, sen jälkeen Pariisissa, mutta Italiasta, erityisesti Firenzestä hän löysi henkisen kotinsa Muroleen ohella. Ellen oli taiteellinen jo pienenä. Vanhemmat, erityisesti isä, Alexander August Thesleff , kannusti häntä taiteilijan uralle, mikä tuolloin oli varsin edistyksellistä. Ellenin ollessa 17-vuotias, hän teki yhdessä isänsä kanssa matkan Eurooppaan tutustuen kulttuuriin, taiteeseen ja gallerioihin. Tunnetuin Ellen Thesleffin töistään lienee Muroleessa maalattu teos Kaiku (1891) missä mallinna oli paikallisen sahatyöläisen tytär Vera . Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta Ellen Thesleffin syntymästä. "Kuvataiteilijana Ellen oli hyvin luomisvoimainen koko ikänsä ja siksi hänen tyylinsä muuttui uran varrella. Ellen lähti liikkeelle realismista ja päätyi surrealismin kautta lopulta abstraktiin taiteeseen."