Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Tennispaviljongista meinasi tulla varasto – ”Jarkko Niemisen nimi löytyy vieraskirjasta”

Mänttäläinen Jari Saarinen muistaa, miten vielä 1970-luvulla Tennispaviljonkiin ei päästetty tavallisia duunariperheen jäseniä. Tennis oli aika kaukana parikymppisen nuorukaisen maailmasta. –Siihen aikaan me asuimme Kirkonpellolla, ja isäni oli tehtaalla töissä. Tennis ei ole ollut minulle mikään kilpalaji. Kiinnostuin siitä harrastusmielessä oikeastaan vasta, kun aloimme vaimoni kanssa seurustella. Hän pelasi Juupajoella, ja minä treenasin siellä hänen ja hänen veljensä kanssa, Saarinen kuvailee. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Monen mänttäläisen tavoin Saarinen kokee, että tehdas on ollut aina läsnä ja määrittänyt elämisen rajoja. –Tarina kertoo, että puolikaaren muotoisessa takkahuoneessa nimismies, kaupunginjohtaja ja Serlachius olisivat tehneet keskenään kaupunkia koskevia päätöksiä. Mänttä ei varmasti olisi tämän näköinen ilman tehdasta. Serlachiukset tämän paikkakunnan ovat rakentaneet. Tenniksenpeluu alkoi Mäntässä 1900-luvun alussa Serlachiuksen myötävaikutuksesta ja profiloitui alusta asti yläluokan ajanvietoksi. Kun Mäntän Tennisklubi perustettiin 1929, sen jäseneksi pääsi vain kutsusta. –Ensin tenniskenttä sijaitsi Klubin vieressä. Sitten harrastusta varten alettiin kaiketi kaivata omaa keskusta suuren maailman tyyliin. Paviljonki valmistui 1950–1951, ja se on arkkitehti Heimo Kautosen käsialaa. Tässä on kolme kenttää, sali, pukuhuoneita ja talonmiehen asunto. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Saarinen pitää 1970-lukua monessa mielessä muutosten vuosikymmenenä, sillä silloin tennisseuran jäseniksi alettiin ottaa yhtiön ulkopuolisia jäseniä. –Tosin poikkeus tehtiin jo 1950-luvulla, kun Liisa Kinnunen sai ensimmäisenä ulkopuolisena kunnian tulla paviljonkiin pelaamaan. Hän oli niin hyvä, Pohjoismaiden mestari, ja hänet haluttiin opettamaan taitoja johtajien teinitytöille. Vähän myöhemmin kutsuttiin Pirkko Granroth , josta 1996 tehtiin Suomen Tennisliiton kunniajäsen. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Tennispaviljongin toiminta koki aktiivisimmat aikansa 1970–1980-luvuilla, kun tennisseura avattiin kaikille. –Silloin koettiin parhaat tapahtumat, ja vielä 1990-luvullakin oli aktiivista. Mutta 2000-luvulla toimintaa saneerattiin, ja sitten on ollut hiljaista. Minä en lähtenyt mukaan Mäntän Tennisklubiin vaan olen yhtiökumppanina Mäntän Verkkopalloklubissa hämeenkyröläisen urheiluystäväni Pekka Kynnöksen kanssa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. –Kun paviljonkia suunniteltiin 2000-luvun alussa kaupungin varastoksi, pyysin Pekkaa katsomaan, minkälaisessa kunnossa kiinteistö hänen mielestään oli. Hän on betonialan asiantuntija ja oli sitä mieltä, että historiallisesti arvokasta rakennusta ei kannattaisi päästää pois käsistä. –Niin sitten on 15 kesää mennyt paviljongin hommissa. Ennen meitä tässä ehti olla jonkin aikaa paikallisen potkunyrkkeilyseura Sutemin toimintaa. Sutemilaiset pitivät kiinteistöstä hyvää huolta. Ihmisistä ne muodostuvat nämä verkostot. Hyvä esimerkki on Jarkko Nieminen . Hänen isänsä oli tehtaalla laboratorioharjoittelijana, ja kipinä tennikseen on lähtenyt täältä. Urheilua Saarinen pitää tasa-arvoistavana. Paviljongin vieraskirjassa on monien kuuluisuuksien nimiä, mutta tittelit unohtuvat, kun pelataan. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. –Siinä mielessä ollaan tultu kauaksi patruunakulttuurista. Tennis on ehkä vähän raaka laji. Joukkuepelissä voi kätkeytyä aktiivisten taakse, mutta tenniksessä häviö tulee yksin. Ja se tulee yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Kuten voittokin. Pitää olla parempi kuin toinen. Saarista kannattelee lastenlasten elämän seuraaminen. –Olemme 10-vuotiaan kanssa opetelleet prosenttilaskua, sitä tarvitsee aina. Tässä iässä ei innosta enää taloudellinen menestyminen. Sillä ei ole mitään merkitystä, varsinkaan kun ei ole oppinut tuhlaamaan. Tärkeämpää on pärjätä ihmisten kanssa, joka päivä. Elokuun viimeisellä viikolla Tennispaviljongissa vietetään Mäntän Tennisklubin 90-vuotisjuhlia. Siellä voi muistella tennistä ja Mänttää, tavata ystäviä ja tutustua uusiin.