Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Kolmas kerta näyttää onnistuneen – Luomurukiin viljely on haastavaa ja mielenkiintoista

Viljavat ruispellot huojuvat runsaana vienossa kesätuulessa Pohjaslahden Makkoskylässä. Maisemallisesti upeat pellot ovat kolmen vuoden kokeilun tulos, joka tuottaa nyt vihdoin satoa. – Kylvin viime syksynä luomuruista kolmannen kerran. Ensimmäinen sato oli huono, toisen kasvuston rikoin huonon talvehtimisen vuoksi ja nyt kolmas näyttäisi vihdoin onnistuneen, kertoo kymmenkunta vuotta kotitilaansa Makkoskylässä viljellyt Hannu Mikkola . Luomuruista Mikkolan pelloilla kasvaa tällä hetkellä noin 12 hehtaaria. Sen lisäksi Mikkolalla on 30 hehtaaria kaurapeltoa ja seitsemän hehtaaria kevätvehnää. – Minun aikanani on viljelty koko ajan luomua, mutta ennen sitä, viljelimme äidin kanssa tavanomaisin viljelymenetelmin, Mikkola kertoo. Luomuviljelyyn siirtyminen oli Mikkolan mukaan osin taloudellinen kysymys. Hän kertoo laskeneensa tavanomaisen viljelyn olevan heille kannattamatonta, mutta luomusta jää käteen edes vähän tuloa. Mikkolan mukaan luomurukiista saatu hinta on sama kuin kaurassa, mutta kaurassa on parempi sato, ja sitä on vähemmän riskialtista viljellä. – Luomuviljely on mielenkiintoista, kasvuston onnistuminen, sadonsaanti ja rikkakasvien torjunta ei koskaan ole varmaa. Ja onhan luomuviljely myös kestävämpää viljelyä, Mikkola toteaa. Epäonnistumisen riski on suuri Suurimmat riskit luomurukiin viljelyssä Mikkolan mukaan liittyvät talveen ja syysviljojen talvehtimiseen. – Luomuviljelyssä totaalisen epäonnistumisen riski on aina suurempi kuin tavallisessa viljelyssä, Mikkola sanoo. Luomuviljelyssä ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita tai lannoitteita. Mikkolan mukaan nykypäivän kasvinsuojeluaineiden käyttö on turvallista ja puhdasta, mutta silti luomussa on vielä oma lisänsä. Karjanlantaa ja muita eläinperäisiä lannoitteita luomuviljelyssä voidaan käyttää tietyin rajoituksin. – Suomalaisessa maataloudessa on paljon arvoja, jota ei ole osattu hyödyntää maan ulkopuolella. Jos Suomesta voisi jollain maailmaa valloittaa maatalouspuolella, se olisi ehdottomasti luomu, Mikkola sanoo. Kasvien kierrätys luomun avain Luomuviljelyssä viljelykasvien kierrätys pelloilla on kaiken avain. Pelloilla kierrätetään kevät- ja syysviljoja sekä nurmea, palkokasveja ja viljoja. Mikkolan pelloilla on viljelty kauraa, vehnää, ruista, härkäpapua, syysrypsiä ja tattaria. – Osa kasveista sitoo maahan typpeä, minkä jälkeen kierrossa on vuorossa viljakasvi, joka tarvitsee kasvuston tuottamiseen typpeä. Esimerkiksi nurmen jälkeen vuorossa on ruis, Mikkola opastaa. Syys- ja kevätviljojen vuorottelulla pyritään rikkakasvien torjuntaan. Mikkola kertoo, että mitä myöhemmin kasvi kylvetään, sitä vähemmän tulee myös rikkakasveja. – Moni kotipuutarhurikin on varmasti huomannut sen, että keväällä kylvettyihin kasvualustoihin tulee enemmän rikkakasveja kuin esimerkiksi juhannuksen jälkeen kylvettyihin. Parasta rikkakasvien torjuntaa ovat hyvät kasvustot, Mikkola toteaa. – Myös tavanomaiset viljelytilat hyötyvät viljakierrosta ja sitä voisi käyttää nykytilannetta enemmänkin hyödyksi. Elokuussa puidaan luomuruista Kasvukauden pituus ei merkittävästi eroa luomu- tai tavanomaisesti viljelyillä pelloilla. Mikkolan mukaan luomun kasvukausi on tasaisempi, ja joskus lyhyempi kuin tavanomaisesti viljelyillä pelloilla. Luomukasvusto valmistuu nopeammin kuin tavanomainen, jos typpi loppuu maasta. – Tavanomaisesti viljelyillä pelloilla kasvukauden pituus vaihtelee enemmän riippuen viljelytoimenpiteistä. Esimerkiksi jaettu typpilannoitus ja kasvitautientorjunta-aineet pidentävät kasvuaikaa, Mikkola kertoo. Makkoskylässä ruista päästään puimaan tänä kesänä todennäköisesti elokuun puolivälin paikkeilla. – Luomurukiilla on hyvät jyvät ja hehtolitrapaino lähes sama kuin tavanomaisella rukiilla. Sato näyttää hyvältä, Mikkola päättää.