Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Mänttäläinen metsuri Ari Heinäkenkä, 75, kertoo urastaan: ”Huipulta menty kannolleen”

Ari Heinäkengan työura alkoi 62 vuotta sitten Sassinniemen työmaalla. Naiset pyörittivät käsin vettä pitkin saapuneista hirsipuista kuoret pois, jonka jälkeen Heinäkengän tehtävänä oli pakata puut tiiviisti koneen kyytiin, jolla ne vietiin Mäntän tehtaalle. Ensimmäisen palkkansa saatuaan hän tajusi saavansa 62 penniä palkkaa, kaverin saatua 1 markan ja 20 pennin verran. – Pomolta kysyin, miksi niin pieni palkka? Koska olin niin nuori, tuli vastaus, Ari Heinäkenkä kertoo. Heinäkenkä hyppäsi pyöränsä kyytiin ja polki nykyisen Töpinä Centerin paikalle, jota silloin rakennettiin. Hän kysyi töitä, joita hän myös sai. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Paluu puuteollisuuteen odotti silti tulevaisuudessa. Heinäkenkä työskenteli 20 vuotta Mäntän tehtaalla töissä, jonka jälkeen hän oli myös kalastaja Keurusselällä sekä metsurina 10 vuotta. Metsurin ammatissa hän oppi moottorisahan käytön. Taito, jonka ansioista hän pystyi aloittamaan itsenäisenä yrittäjänä. – Saatoin olla 90-luvulla Suomen ensimmäinen metsuriyrittäjä, Heinäkenkä sanoo. Puu- ja Hirsityö Heinäkenkä täytti tänä vuonna 25 vuotta. – Huipulta menty kannolleen, Heinäkenkä kuvailee viitaten puuteollisuuden tuottamisvaiheisiin. Vaativa ja raskas työ Heinäkengälle on tarjottu usein apua asukkaiden toimesta, mutta hän ei päästä työmaalleen ketään, jolla ei ole kokemusta moottorisahan käytöstä. – Vaikka moottorisaha on erinomainen työkalu, niin se on vaarallinen, Heinäkenkä kertoo. Heinäkengän mielestä ihmisillä on vääränlainen kuva metsurin työstä. He luulevat metsureiden vain kaatelevan puita, mutta työ vaatii paljon ennakkosuunnittelua, joka täytyy tulla selkärangasta. – Molempiin lonkkiin on laitettu tekonivelet, mikä on metsurin ammattitauti, Heinäkenkä kertoo työn raskaudesta keholle. Työ alkaa sopivan ikärakenteisen metsän ostolla. Heinäkenkä kaataa parhaimmat puut, jonka jälkeen ne viedään sahattavaksi oikeaan muotoon. Heinäkenkä tekee nykyään enemmän vanhojen rakennuksien korjaamisia kuin uusien rakentamista. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Korjaustöitä riittää, koska vanhat hirsimökit, hirsiaitat sekä hirsitalot lahoavat iän ja vesivaurioiden takia, jolloin niihin pitää vaihtaa uusia puita. Uusia hirsirakennuksia rakentaa lähinnä isot yritykset, jotka voivat koneilla tehdä nopeammin ja halvemmalla töitä. Heinäkengällä on silti muutama uusi rakennus vireillä. Ilmastotekoja korjaamalla uuden sijaan Ari Heinäkenkä kiinnitti huomion käynnissä olevaan ilmastokeskusteluun, ja tajusi oman alansakin voivan osallistua siihen. – Suomessa on paljon vanhoja hirsirakennuksia, joihin muutamalla hirrenvaihdolla saataisiin jatkettua rakennuksen ikää satoja vuosia, eikä tarvitsisi neitseellistä metsää kaataa, Heinäkenkä kertoo. Puu sitoo hiiltä kasvaessaan, ja hiili pysyy varastoituneena puussa lahoamiseen tai palamiseen saakka. Puun käyttö rakennusmateriaalina ja rakennusten ylläpito ovat siis ilmaston kannalta hyviä keinoja. – Luonnonmateriaalissa on sekin hyvä puoli, ettei se homehdu samalla tavalla, Heinäkenkä jatkaa. Lisäksi Heinäkengän mielestä vanhat ihmisten omin käsin rakentavat hirsirakennukset ovat persoonallisia sekä taiteellisia, koska ne on tehty eri tavalla eri tarkoituksiin. Ongelmana on kustannusten nouseminen kohtuuttoman kovaksi ihmisille. Heinäkenkä ehdottaisi kotitalousvähennyksen muuttamista siten, että isoimmissa rakennuskohteissa saisi porrastaen enemmän verohelpotusta. Se helpottaisi korjausten aloittamista. Uimalla pysyy terveenä Ari Heinäkenkä jaksaa vielä tehdä töitä, vaikka ikää on 75 vuotta. – Käyn kolmesti viikossa Keuruun uimahallissa uimassa kilometrin matkan kerrallaan. Suosittelen uimista kaikille. Minun ei ole tarvinnut käydä lääkärissä minkään vaivan takia pariin vuoteen, Heinäkenkä suosittelee. Uintiharrastus on alkanut jo nuorena. Hän lähti uimaan Koskelanlammen rannasta ja teki pitkiä uintiretkiä Rusinselälle ja takaisin. – Voimat on vähentynyt ja kömpelömmäksi on tullut, mutta vielä jaksaa, Heinäkenkä sanoo.