Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Teoksen tarina: Tämä maa, tämä taivas

Vaikka taulut maalataan useimmiten jostain konkreettisesta mallista taitelijan vapaalla tulkinnalla, voidaan upeita töitä tehdä myös ilman mitään olemassa olevaa mallia. Juuri näin on asian laita Mirja Kajanderin tähän sarjaan valitsemassa työssä nimeltään Tämä maa, tämä taivas . – Tämä öljyvärityö esittää minun pääni sisältä kumpuavaa kuvaa. Sitä tehtäessä on käytetty siveltimen lisäksi sormia ja esimerkiksi siinä näkyvän kukan varsi on vedetty siihen suoraan tuubista, kertoo Kajander. Työ on kokonaisuudessaan hyvin voimakas jopa ekspressiivinen, mitä Kajander pitää ehkä omimpana tyylinään. Hän maalaa mieluiten öljyväreillä, mutta muutkin tekniikat ovat tuttuja. Myös piirtäminen on vahvasti mukana kuvassa. – Alun perin ajatus tästä työstä löytyy lapsuudesta saakka. Olen pötkölläni kedolla ja katselen taivasta vasten, kuinka kukat ja heinät heiluvat ja varsinkin yksi kukka, jonka halusin tuoda tähän työhön kiinnekohdaksi, jatkaa Kajander. Tuo lapsuuden muisto niitystä liittyy Väärinmajassa olleeseen tädin kesämökkiin, missä Kajander oleili paljon lapsuutensa kesinä. Sieltä hän muistaa heinäpellon, jossa kasvoi päivänkakkaroita, ruiskaunokkeja ja kaikenlaisia muita niittykukkia. Nämä muistot ovat syntyneet jo ennen kouluun menoa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Jo siihen aikaan rakastin kukkia ja keräsin tädille aina tuoreita kukkia ja jaksoin itse ihastella niitä vaikka kuinka kauan. Kyllä minä tykkään kukkia myös maalata, mutta en kuitenkaan sellaisia perinteisiä kukkatauluja. Mieluummin tällaisia, joista katsoja voi löytää jotain sellaista, mikä ei ehkä ensikatsomalta huomaa, päättää Kajander teoksen tarinan. Mirja Kajander aloitti maalamisen jo nuorena 80-luvun alussa. Välillä harrastukseen tuli kuitenkin pitkä tauko töiden ja perheen vuoksi. Hiljaiseloa maalaamisessa kesti lähes 20 vuotta, mutta monta vuotta on kuvien tekeminen kuulunut elämään oleellisena osana. – Silloin alussa kävin Riitta Rannan kursseilla täällä Vilppulassa ja sitten homma jatkui 2000-luvun alussa, kun virolainen Enno Allik tuli Vilppulaan pitämään maalauskurssia. Sieltä menin jatkamaan Mänttään ja liityin myös Mäntän taideseuraan vuonna 2003 ja aloin osallistumaan myös seuran järjestämiin näyttelyihin. Matka maalauksen parissa on ollut tosi mielenkiintoinen ja antoisa, vakuuttaa Kajander. Hän uskoo vuosien varrella oppineensa yhtä sun toista monien hyvien opettajien opastuksella. Maalauksen lisäksi hän on osallistunut kahdeksan vuotta Krister Gråhnin vetämään piirustuskurssiin. Mirja Kajander, Tämä maa, tämä taivas. Tätä, kuten muitakin Kajanderin teoksia kannattaa katsoa vähän tarkemmin.