Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Kirja-arvio: Talvisodan jälkipuintia Kremlissä

Huonosti sujunutta talvisotaa puitiin Kremlissä 14.–17. huhtikuuta 1940, kun sotatoimet olivat päättyneet. Moskovassa pidettiin tuolloin monipäiväinen kritiikkipalaveri, ja keskusteluista tehtiin tarkat pikakirjoitusmuistiinpanot. Stalinin , Molotovin ja Vorosilovin lisäksi osanottajina oli 44 eri tason puna-armeijan komentajaa. Mielipiteidenvaihto oli kiivasta, ja sodan kulun epäkohtiin puututtiin sumeilematta. Syitä puna-armeijan huonoon sodankäyntiin löytyi käsittämätön määrä. Oman joukko-osaston toiminta nähtiin puheenvuoroissa tietenkin menestyksekkäänä, ja syitä haettiin aina muista. Välihuudoin koetettiin kumota pahimmat valheet. Epätotuuksia esitettiinkin aivan mielettömästi. Suomenkin armeija olisi tuhottu kahteen kertaan, jos kaikki esitetyt väitteet olisi otettu todesta. Mannerheim-linjasta kehitettiin myyttiset mitat ylittävä puolustusrakennelma. Näin piti tehdä, kun sen edessä seistiin kuukausikaupalla. Ei päästy millään läpi. Stalin puuttui keskusteluun kärjekkäin kommentein. Hän tunnusti paljolti armeijansa puutteet, otti niitä jopa omaksi syykseen. Suomen armeijan hyökkäyskykyä Stalin vähätteli. No, tämänkin kyvyn hän tuli näkemään vuoden 1941 kesällä ja syksyllä. Kritiikkikokouksessa useimmin esiin tuodut puutteet ja epäkohdat olivat koulutuksen puute joka portaassa, huono kuri, konepistoolien ja kranaatinheittimien vähyys, telttojen puuttuminen, huollon takkuaminen, hiihtotaidon olemattomuus, aselajien puutteellinen yhteistyö, lentopommitusten epätarkkuus, suunnistustaidon puutteet, radion käyttö, täysin kouluttamattomat täydennysmiehet, kunnollisen aliupseeriston puuttuminen, johtamisen sekaisuus, tykistön huono tulenjohto, liian raskaasti varustetut joukko-osastot, tiedustelun laiminlyönti ja liian heppoinen panssarointi alkusodan hyökkäysvaunuissa. Paljon muitakin seikkoja mainittiin. Nämä puna-armeijan puutteet tekevät jotenkin ymmärrettävämmäksi talvisodan torjuntavoittomme yhtään väheksymättä sotilaidemme taistelua. Armeijamme vaatetuksesta elää myytti, ja puhutaankin malli Cajanderista, mutta venäläissotilaiden kamppeet ne vasta todella huonot olivatkin. Kaikilla ei ollut edes alusvaatteita. Esikuntatyöskentelyn heikkoudet nähtiin yhtenä suurena syynä puna-armeijan huonoon menestykseen talvisodassa. Sitä ei uskallettu ottaa syynä esiin, että Stalin oli tapattanut tai vangituttanut valtaisan joukon esikuntaupseereita juuri ennen talvisotaa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Puna-armeija Stalinin tentissä. Talvisodan jälkipuinti Kremlissä 14.–17.4.1940 . Ohto Manninen ja Oleg A. Rzezevski . Edita 1997. 478 sivua. Pertti Rampanen