Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

”Lapsi ei saa sitä apua, mitä hän tarvitsisi”

Ensimmäinen puheterapian tarvitsija Livia oli 2 vuotta ja 4 kuukautta, kun neuvolasta annettiin suositus hakeutua puheterapiaan. Eeva Nurkkala kertoo, että Livialle aloitettiin tukiviittomat ja aluksi se oli rankkaa mutta sillä päästiin hyvin alkuun. Jakso, 20 kertaa puheterapiaan, oli tiivis ja sillä saatiin hyviä tuloksia aikaan. Livian aloitettua esikoulun kaksi vuotta sitten terapia loppui. Esikoulun alku oli Livialla hankala, hän ei muistanut tehdyissä testeissä, joissa piti muistaa kolme–neljä sanaa, kaikkia sanoja. Tänä päivänä Livia on 2. luokalla ja samassa tahdissa muiden oppilaiden kanssa. Matias tarvitsee lisää puheterapiaa Nyt taistellaan puheterapiasta Matiaksen , 4 vuotta ja 9 kuukautta, kanssa. 3-vuotisneuvolassa sanottiin testien jälkeen Matiaksesta, että jäädään seurailemaan tilannetta. Vuonna 2018 keväällä laitettiin ensimmäiset hakemukset neuvolan suosituksella puheterapiasta, mutta kuntoutustyöryhmä ei myöntänyt terapiaa. Matiaksen päiväkoti alkoi vuoden 2018 elokuussa. Kiertävä erityislastentarhanopettaja totesi varhaiskasvatuskeskustelussa, että Matias tarvitsisi puheterapiaa puheensa kehitykseen. Matiakselle myönnettiin kymmenen kerran jakso puheterapiaa. Nyt haettiin kolmannen kerran Matiakselle puheterapiaa ja 4. syyskuuta saatiin kieltävä päätös. Matias on päiväkodilla siirtynyt integroituun pienryhmään, joka on ryhmä erityistä tukea puheensa kehitykseen tarvitseville. Ryhmässä on kymmenen lasta ja neljä aikuista, jotka yrittävät leikin kautta saada puheeseen parannusta. – Matias menee ensi vuonna esikouluun ja jos puhe jatkuu sellaisena, että kirjaimia puuttuu eikä siihen saada apua, voi olla mahdollista että esikoulu ei suju, kertoo Nurkkala. Vanhempien eväät eivät yksin riitä Viimeisessä kielteisessä terapiapäätöksessä todetaan, että uutta puheterapiajaksoa ei myönnetä. Vaan suositellaan kotiharjoittelujaksoa annettujen ohjeiden mukaan, tukemaan lapsen puheen kehitystä. – Kasvatan kyllä lapseni, mutta en tässä asiassa pysty tarpeeksi auttamaan lastani, minulla ei ole sellaista ammattitaitoa että siihen kykenisin, kertoo Nurkkala. Nurkkala uskoo, että puheterapeutin kanssa yhteistyössä asia onnistuisi paremmin. Hänen ohjeillaan ja kanssaan, tulokset olisivat luultavasti huomattavasti paremmat kuin pelkällä kotiharjoittelulla. – Jos Mänttä-Vilppulassa ei ole omaa puheterapeuttia, niin palvelu olisi hankittava muualta, toteaa Nurkkala. Valitus viimeisimmästä kielteisestä terapiapäätöksestä on Nurkkalalla tekeillä, koska nyt lapsi ei saa sitä apua mitä hän tarvitsisi. Puheterapeuttien puute on valtakunnallinen Mäntävuoren Terveyden hyvinvointipalveluiden palveluvastaava Virve Marttila kertoo, että lasten puheterapian tarve on tällä seudulla suuri, mutta palvelua on myös valtakunnallisesti vaikea saada. Mäntänvuoren Terveydellä ei ole tällä hetkellä omaa puheterapeuttia. – Ongelma on valtakunnallinen. Esimerkiksi Tampereen yliopistosta valmistuu 12 puheterapeuttia vuodessa, mutta monet heistä sijoittuvat työelämässä isompiin kaupunkeihin ja yksityisten palvelukseen, kertoo Marttila. Puheterapian tarvetta arvioidaan jo neuvolassa ja puheterapeutti käy tälläkin hetkellä määrittelemässä, mitkä tapaukset ovat kiireellisiä. – Kiireellisillekään ei aina löydetä puheterapeuttia. Rahasta asia ei ole kiinni, sillä vaikka yritämme ostaa palvelua yksityisiltä jatkuvalla hakemuksella, ovat tulokset olleet laihoja. Marttila kertoo, että Mäntänvuoren Terveys on pitänyt puheterapeuttitilannetta vakavana ja tekee kaikkensa ratkaistakseen alueellaan tämän ongelman. Jatkossa vanhemmille aletaan myöntää myös avoimia maksusitoumuksia heidän niin halutessaan, he voisivat itse yrittää etsiä puheterapeutin ja kuljettaa lastaan terapiaan itse. – Tämä on ongelmallista, koska kaikilla vanhemmilla ei ole mahdollisuutta tai halua kuljettaa itse lastaan terapiaan. Toiset vanhemmat mieluummin odottavat, että puheterapeutti heidän lapselleen etsitään ja sitten voisivat ehkä kuljettaa, uskoo Marttila. "Lasten puheterapian tarve on tällä seudulla suuri, mutta palvelua on vaikea saada." Virve Marttila