Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Kolumni: Saatavana vain rajoitetun ajan

Seison Rusinniemessä tiellä, sen ainoan katuvalon alla. Valo rajaa ympäröivän metsän ja tien valon ulkopuolella pimeyteen. Sinisenmustalta taivaalta leijuu valon piiriin isoja, kuin hidastetussa filmissä putoavia lumihiutaleita, jotka tuntuvat ennemmin asettuvan, kuin putoavan maahan. Valokehän laidalta alkaen näkyy minuun saakka, perässäni narussa vetämäni punaisen pulkan jäljet, kuin tienä takaisin kotiin. Olen kuusivuotias ja kotitalo on alle sadan metrin päässä. On hiljaista ja pimeys valokehän ulkopuolella on täydellisen mustaa. Valokehän ja kodin valot erottava musta, alkaa kuiskia asioita, joita en ymmärrä ja minua alkaa pelottaa. Tunnen olevani yksin keskellä minut joka puolelta ympäröivää pimeyttä. Aluksi ennemmin toivon, kuin uskon, kuulevani odottamani äänen ja kun ääni alkaa voimistua, olen varma. Kohta näen sen mitä seison katuvalon alla odottamassa, isä tulee esiin tien mutkan takaa mopollaan, hän on tulossa tehtaalta iltavuorosta. Pelkoni on heti poissa. Nousen isän taakse mopon kyytiin ja punainen pulkka tekee mopon takana kiemuraista jälkeä mopon renkaiden jälkien päälle kotiin saakka. Lapsena ajatus siitä, että äitiä ja isää ei ole, on mahdoton. Nuorena urheillessa ja ollessaan parhaissa voimissaan kuvittelee, että niin tulee aina olemaan. Samoin on terveyden laita, terveys on jotain jonka tajuaa, vasta kuin sen menettää. Oman perheen ollessa nuori ja lasten vielä pieniä, ajatus siitä, että rakkaus tuohon toiseen, jonka kanssa yhdessä on paratiisin luonut, voisi koskaan muuttua, on käsittämätön. Muuttua rakkauden kuitenkin täytyy, se ei voi pysyä ikuisesti samana, koska jos sen muuttumista ei ymmärrä, se ei jatku. Moni pitääkin rakkautensa muuttumattomana, eroamalla ja aloittamalla aina uuden rakkauden. Tiede on selvittänyt, että mittaamattoman, ihmiselle lähes käsittämättömän ajan kuluttua, kaikki aine tulee katoamaan maailmankaikkeudesta. Sen jälkeen ei ole enää maapalloa, ei planeettoja, ei linnunrataa, ei galaksia tai koko universumia, ei ole mitään. Ei ole ketään muistamassa ihmisen historiaa, että ihmistä on edes ollut, että on ollut mitään. Seisomme kaikki valokehässämme, pimeyden ympäröimänä, ymmärsimme sen tai emme. Elämä on erikoistarjous, saatavana vain rajoitetun ajan. "Elämä on erikoistarjous, saatavana vain rajoitetun ajan." Ali Heikkilä