Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Mielipide: Suurimmat verotulot kerätään kulutuksen veroista

MIELIPIDE Vastausta ”miten verot kohdistetaan” 24.8. tekstiin. Kirjoitus käsitteli verotusta valitettavan suppeasti ja antoi sen kuvan, että juurikin henkilöverotus on se merkittävin verotusmuoto valtiolle. Näinhän ei missään nimessä ole. Suurimmat verotulot kerätään erilaisista kulutuksen veroista. Valtion tulot koostuvat useammasta eri pääluokasta, joten erittelen hiukan niitäkin. Monet verotulot vaihtelevat jopa miljardeja varsinkin näinä epävarmoina talouden aikoina. Varsinaisesti sellaista pääluokkaa kuin palkkaverot ei ole, vaan kysymys on ansiotuloverosta. Niitä on budjetin noin 45 miljardin (M€) tuloista 13-14 prosenttia eli noin 6 M€. Sitten pääomatulojen verot ovat noin 3,5 M€ siten noin 8 prosentin yhteisöverot vaihtelee suhdanteista johtuen 2,5 – 4,3 M€. Yhteensä nuo tulo- ja varallisuusverot ovat olleet max 15 M€, mutta esimerkiksi ensi vuoden arvio vain 10 M€:ksi. Kirjoittaja esitti sitten tämän raippaveron, jonka merkitys on aivan olematon budjetoinnissa. Sehän kohdistuu eläkeläisillä niin suuriin tuloihin, että vain alle 8 prosenttia eläkkeensaajista joutuu sitä maksamaan. Ko. vero on yli 47 000 €/vuosi ansaitseville. Se siis tulee vasta noin 4000 €/kk eläketulosta. Joten tuo vero ei paljoa valtion kassaa lämmitä ja eipä juuri eläkeläistä kirpaise noilla tuloilla. Kuitenkin on siis kyseessä eläke, joka on tarkoitettu elämiseen eikä sijoittamiseen. Tässä kohtaa voinee mainita tuon eläkekaton, joka Ruotsissa on ja siten heidän vientiteollisuutensa saa miljardien kilpailuedun Suomeen nähden. Näiden verotulojen jälkeen jää sitten aimo annos paikattavaa tuon vähintään 45 M€:n kattamiseen. Periaatteessa kaikkien tulojen pitäisi kattaa nuo normaalit noin 55-60 M€:n valtion menot normaalioloissa. Talousarviossa on nykyisellään lakisääteisiä menoja jo yli 40 M€. Huomatkaa siis lakisääteisiä, jotka eduskunnat ovat vuosikymmenien varrella kyhänneet meille sosiaaliturvaksi ja infran kehittämiseen. Käytännössä siten noin 80 prosenttia tuloista katetaan noilla kulutusveroilla (noin 30 M€) ja muilla tuloilla (noin 8-9 M€). Huomattavaa on sekin erikoisuus, että valtio lainaa KEVAlta lähes 2 M€ vuosittain ja maksaa sitten kuntien ja valtion työntekijöille heidän eläkkeitään vähintään tuon summan vuosittain budjetistaan. Nämä vertailut ovat 2019 ja edellisten vuosien budjetoinnista. Tuleva on liian karua, joten palataan siihen aikanaan. Kuten huomaatte, niin eipä taida henkilöveroilla valtion talouden pelastusta tulla. Jos vähänkin ymmärtää prosenttilaskua, niin vain kulutusveroilla onnistuu nopeat talousarvion paikkaukset. No velalla tietysti onnistuu ja kun käytännössä sitä kaikkea ei koskaan makseta velkojille, niin se on valtion pelastus. Sellainen meuhkaaminen, että ne tulevat lapsiemme maksettavaksi on karmeaa populismia ja erityisesti se ihmetyttää, kun kokoomus sen esittää. Heidän etupiirinsä hyötyminen on sitten se asia josta ei puhu kukaan? Eräs hauskuus päivän politiikassa näyttää olevan tuo EU-tukipaketti (joka ei ole edes hyväksytty vielä) ja erityisesti Italian pelastaminen. Kukahan näistä populisteista edes tietää mistä on kysymys. No toiset tollot sitten uskoo kaiken jne.. Pekka Jussila