Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Reino Pättiniemen isän rakentamassa kiinteistössä toimi useita yrityksiä ja matkustajakoti - Pättiniemen talo ikuistui Niilo Suojoen maalaukseen

Albin Pättiniemi rakensi asuin- ja liikerakennuksen Kauppakatu 24:n tontille 1900-luvun alussa. Talo purettiin vuonna 1992. KMV-lehden toimitus on pyytänyt lukijoitaan esittelemään paikkakunnan tauluja, joita ei ehkä koskaan ole julkisuudessa nähty. Reino Pättiniemi otti yhteyttä. Hän omistaa Niilo Suojoen maalaaman taulun tästä Pättiniemen suvun hallussa olleesta talosta. Teos on vuodelta 1961. – Maalaus kuvaa synnyinkotiani, Kauppakatu 24:ssä sijainnutta, nyt jo purettua asuin- ja liiketaloa, vuonna 1935 syntynyt Reino Pättiniemi kertoo. Hän jäi eläkkeelle Upon putkitehtaan johtajan tehtävistä Lahdesta vuonna 1995. "Äitini sanoi, että maalaa tämän talon kuva, niin helpotan rahapulaasi ja ostan sen sinulta." – Äidilläni Anna Pättiniemellä oli kyseisessä talossa huonekaluliike, talon toisessa päädyssä oli kotimme. Kerran taiteilija Suojoki tuli liikkeeseen, oli rahapulassa, kuten taiteilijoilla oli tapana. Hän kysyi äidiltäni pientä taloudellista avustusta, jonka lupasi maksaa pian takaisin myytyään taulujaan. – Äitini sanoi, että maalaa tämän talon kuva, niin ostan sen sinulta, ja helpotan rahapulaasi. Näin syntyi vastikkeellinen taiteilija-avustus. Suojoki kipaisi silloiseen pappilaan liittymään, pystytti telineensä ja kuva talostamme syntyi, Reino Pättiniemi kertoo hänelle rakkaan taulun taustasta. Kuten Suojoen maalauksesta huomaa Kauppakatu 24:n vieressä on yhä nykyään elokuvateatteri Bio Säde, jonka Albin Pättiniemi rakensi vuonna 1920 palattuaan Yhdysvalloista takaisin Mänttään. Rakennus on Suomen vanhimpia elokuvateattereita. Albin Pättiniemi kuoli 1945. Pättiniemen asuin- ja liikerakennuksessa toimi 1920-luvulla ja 1930-luvulla muun muassa virvoitusjuomatehdas, matkustajakoti, kahvila sekä kirja-, paperi- ja lyhyttavarakauppa. (Mauri Mönkkönen, Mäntän historia 1948–1992). Reino Pättiniemi muistaa, että limsatehdas sijaitsi kiinteistön ulkorakennuksessa, joka näkyy osin maalauksessa. – Sotien jälkeen Taisto Nippalan omistama Radio-Kipinä toimi asuin- ja liikerakennuksen päädyssä. Siellä korjattiin ja huollettiin radioita, akkuja ja sähkölaitteita. Myös Piilan kelloliike toimi talossa, ja siinä vaiheessa päädyn ikkunoita suurennettiin, jotta kellot ja korut saatiin paremmin esille. – Äitini avasi huonekaluliikkeen 1950-lopulla ja piti sitä kuolemaansa asti vuoteen 1979, minkä jälkeen veljeni piti liikettä. Reino Pättiniemen mukaan talo päätyi hänen omistukseensa perikunnalta ja oli niin huonossa kunnossa, ettei sitä kannattanut korjata. Hän haki purkulupaa, ja tontti jäi tyhjilleen. Sen jälkeen Pättiniemi myi tontin Mäntän kaupungille. Pättiniemen käsityksen mukaan taiteilija Niilo Suojoki maalasi Mäntässä kesän 1961. Taiteilija myi Anna Pättiniemelle muitakin maalaamiaan tauluja, mutta niiden taustoista ei ole tietoa. Ne kuvaavat Suojoen suosikkiaiheita savupirttejä ja tupamiljöötä. Kauppakatu oli ennen Mäntän vilkas pääkatu. Pättiniemen rakennuksen vieressä oli Hennumin tontti, jolla oli kioski. Mäntän historian mukaan tämä kahvilarakennus valmistui 1951 ja purettiin vuonna 1973. – Muistaakseni Hennumilla oli Serlachiuksen Seppälän tilalla siihen aikaan makkaratehdas. Suojoen maalauksessa Pättiniemen talon edessä oli rautalanka-aita. Kauppakatu ja kävelykatu olivat hiekkapohjaisia, joten kulku tontille haluttiin erottaa. KMV-lehti julkaisee juttusarjaa paikkakuntaa esittävistä tauluista. Reino Pättiniemen Niilo Suojoen taulu on sarjan neljäs osa.