Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Serlachius-museot avattiin – Petri Eskelisen Toimintamuisti auki yleisölle

Serlachius-museot avattiin kesäkuun alusta. Museoiden näyttelyohjelmaan on tullut muutoksia, ja kesän kansainväliset näyttelyt on siirretty syksyyn. Kävijät pääsevät vihdoin myös valmiiksi rakennettuun mutta maaliskuussa avaamatta jääneeseen Petri Eskelisen Toimintamuisti -näyttelyyn. Interaktiivisista puuveistoksistaan tunnettu Eskelinen työskentelee teknisten kokeilujen kautta. Viime aikoina hän on tehnyt kokeita kasveilla tutkien niiden kykyä ajatella ja muistaa. Eskelinen on istuttanut teoksiaan varten ruusupapuja erilaisiin rakennettuihin pienoismaailmoihin ja tarkkaillut, miten kasvit niissä toimivat: selviytyvätkö ne labyrintista ja miten ne kamppailevat elintilasta? Eskelisen kuukausia kestäneistä tutkimuksista syntyneet videoteokset luovat kiehtovan maailman, jossa kasvit näyttävät ratkaisevan ongelmia, taistelevan ja tanssivan keskenään. Näyttelyssä on mukana neljä kasviaiheista videoteosta sekä yksi elävä kasviteos. Näyttelyn kuratoinut Serlachius-museoiden pääkuraattori Laura Kuurne kertoo, että elävät kasvit kiinnostavat tällä hetkellä taiteilijoita ympäri maailmaa. Eskelisen kasveja koskevat tutkimukset ovat lähteneet liikkeelle hänen henkilökohtaisesta kiinnostuksestaan. Toimintamuisti-näyttelyn liikkuvat veistokset Laumaeläin ja Halaamisen mekaniikka heräävät eloon katsojan käyttäessä niitä. Laumaeläin kertoo hetkellisten ryhmien muodostumisesta ja niiden hauraudesta, kun jopa yksitoista ihmistä kerrallaan istuu keinumaan sen istuimille. Halaamisen mekaniikka puolestaan toistaa käyttäjän käsien liikettä ja ottaa käyttäjänsä tiiviiseen halaukseen. Eskelisen mukaan hänen sähköttömät ja analogieset teoksensa ovat ajatuskokeita, joihin ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Näyttelyohjelma uusiksi Taidemuseo Göstassa jatkuu Italian nykytaidetta esittelevä näyttely Onnea etsimässä , jonka teema on pandemian myötä osoittautunut entistä ajankohtaisemmaksi. Gustaf-museossa on syksyyn asti esillä lahjakkaasta taiteilijapariskunnasta kertova näyttely Olli ja Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide. Tammikuussa taidemuseo Göstassa avattu valokuvataiteilija Nanna Hännisen retrospektiivinen näyttely How About the Future? sekä helmikuussa Gustaf-museossa avattu Mäntän selluloosatehtaasta kertova Selluportin takana ehtivät olla avoinna vain muutamia viikkoja ennen museoiden sulkemista ja ovat useimmille vielä aivan uusia tuttavuuksia. Taidemuseo Göstan kartanossa olevaa kokoelmaripustusta Kartanon klassikot on päivitetty täksi kesäksi. Esillä on muun muassa Anselm Kieferin Kalevala-aiheinen teos Väinämöinen Ilmarinen (2018) sekä Hugo Simbergin Köynnöksenkantaja (1905), joka on yksi kahdestatoista esityöstä Tampereen tuomiokirkon freskoihin. Kartanossa voi tänä kesänä tutustua myös Helene Schjerfbeckin herkkiin paperipohjaisiin teoksiin, joita voidaan pitää esillä vain lyhyitä aikoja kerrallaan. Joitain paperisalongin Schjerfbeck-teoksista on nähty julkisissa näyttelyissä hyvin harvoin, jos koskaan. Turvallisuus tärkeää Serlachius-museot haluavat tarjota asiakkailleen mahdollisimman turvallisen vierailun. Museoissa onkin kiinnitetty erityistä huomiota käsihygieniaan, turvaväleihin ja siivoukseen. Museoissa on useita eri rakennuksia, paljon väljiä tiloja sekä laajat puistoalueet, joihin kävijät hajaantuvat luontevasti. Näin ruuhkilta on helpompi välttyä. Ravintola Gösta on vähentänyt asiakaspaikkojen määrän puoleen aiemmasta. Ravintolassa on pöytiintarjoilu, ja ruoka valmistetaan huippumodernissa ja hygieenisessä keittiössä. Lähde: Serlachius-museot.