Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Kasvattajan haikea hetki: Pennut lähtevät uusiin koteihin

Kolholaisen Zivanova’sin venäjänvinttikoirien kasvattajan Kristiina Aholan kotiin maaliskuussa syntyneet 8 borzoipentua ovat 2 kuukaudessa kasvaneet luovutusikään. Aholalla on pitänyt kiirettä viime päivinä, kun hän on valmistanut pentuja lähdön hetkeen. Pennuille on tarjottu monenlaisia kokemuksia, jotta ne pärjäisivät uusissa kodeissaan. – Olemme vieneet pentuja metsään ja hiekkarannalle ja käyttäneet ajelulla. Siten ne tutustuvat uusiin asioihin eivätkä pelkäisi kohdata niitä. Ennen luovutusta on tehtävä myös terveystarkastus, madotukset, sirutus ja rekisteröinti, Ahola sanoo. Pennut ovat saaneet jo valmiuksia näyttelyitä varten, ja niille on opetettu käsittelyä ja seisomista. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Joka viikko olemme harjoitelleet vinttikoiralajeja. Pennut ajavat viehettä innokkaasti. Olen opettanut niitä pitämään kaulassaan myös kevyttä treenipantaa. Alkuun panta taisi kutittaa niskaa, sillä pennut rapsuttivat ahkerasti, mutta totutteluvaihe meni nopeasti ohi, eivätkä pennut enää edes huomaa pannan olemassaoloa. Pari viikkoa syntymän jälkeen pennut saivat näkönsä ja kuulonsa. Niille on syötetty erilaisia kiinteitä ruokia, ja ne ovat opetelleet juomaan kiposta. – Kolmen viikon ikäisinä pennut riehuivat Naja-emonsa tissillä. Kerran Naja murahti niille kunnolla, ja sen jälkeen ne alkoivat imeä kiltisti. Vieroitus emon nisästä on osa pennun opettamista. – Naja alkoi 5. viikon tietämillä vieroittaa pentujaan itsenäisempään ruokailuun. Vieroitus tapahtui asteittain, ja Naja hoiti sen hienosti ilman meidän apuamme. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Elinpiirin laajentumisen kokemukset kuuluvat terveeseen pentuvaiheeseen. On hauskaa seurata, miten pentu oppii ja oivaltaa uusia asioita, kuten kulkemaan rappusia, juoksemaan ja painimaan kaverin kanssa ja leikkimään puremisleikkejä. Sisäsiistiksi oppiminen on muiden taitojen ohella tärkeä. Kun pentu hallitsee rakkonsa, se välttyy monilta hankaluuksilta. – Nämä pennut osaavat jo pyytää ulos pissalle, ja ne tuntevat myös oman nimensä, kun kutsun niitä. Ahola kiittelee Naja-emon kasvatustaitoja. Hänen mukaansa Naja on ollut loistava emo, joka on jakanut rakkautta, osannut leikkiä ja pitää rajoja ja kuria. – Kun lähdimme autoilemaan pentujen ja emon kanssa, ihmettelimme, miksi Naja murisi ja haukahteli pennuille ajon aikana. Sitten tajusimme: se komensi pennut makuulle ja käski niitä olemaan nätisti auton liikkuessa, ja kaikki tottelivat. En ole aikaisemmin nähnyt mitään vastaavaa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Harva pystyy vastustamaan eläinvauvojen suloisuutta. Kasvattajaakin lähtövalmistelut liikuttavat, vaikka asian on tiedostanut alusta pitäen. Uusia koteja on etsitty jo astutusvaiheessa. – Julkaisin astutussuunnitelman Facebookissa ja kotisivuillani. Astutuksen jälkeen lisäsin tiedon rotuyhdistyksen pentuvälitykseen, ja osa löysi meidät sen kautta. Kyselyjä tuli paljon jo astutusvaiheessa, mutta potentiaaliset kotiehdokkaat valikoituivat vasta tiukan seulan jälkeen. Meillä oli hyvä tilanne sen suhteen, että kyselyjä tuli paljon enemmän kuin pentuja syntyi. Zivanova’silta tiedusteltiin pentuja jopa Saksasta ja Tanskasta asti, mutta lopulta kaikki jäävät Suomeen. – Pennut sijoittuivat Lapualle, Tampereelle, Lapinjärvelle, Jokelaan ja Heinolaan. Hankin uutta omistajaa varten kattavan pentupaketin, joka sisältää repun, leluja, ruokaa, peiton, kirjalliset hoito-ohjeet, pentuoppaan sekä tietoa borzoirodusta. Pentujen luovutusta varten Ahola tilaa Kennelliitosta luovutussopimukset ja sopii jokaisen hakijan kanssa päivän, jolloin pentua voi tulla hakemaan. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Kaikkien uusien omistajien kanssa on kirjoiteltu ja soiteltu paljon ennen hakua. Olen neuvonut, että he ottavat hakureissulle mukaan valjaat ja hihnan sekä lisähenkilön pitämään pennulle seuraa. Kasvattaja on vastuussa pennuista niin kauan kuin ne asuvat synnyinkodissaan. Uuden omistajan vastuu alkaa, kun pentu lähtee hänen mukaansa pennun uuteen kotiin. – Vaikka omistajuus vaihtuu, olen silti mukana pennun elämässä koko sen elämän ajan. Minulta saa aina kysyä apua. Minä sekä opastan että neuvon pennun hankkineita perheitä koiraharrastuksien parissa. Mahdollisuuksieni mukaan järjestän meiltä pennun hankkineille pentuetreffejä ja treenipäiviä. Sitten koittaa lähtöpäivä, joka on monessa mielessä jännittävä ja koetteleva sekä omistajille, pennuille että niiden emolle. Ahola ei osaa sanoa, aavistavatko pennut sen, että ne joutuvat eroon emostaan. – Eivät varmaankaan. Ennen lähtöä leikimme pihassa sisarusten kanssa ja käymme pissalla. Kun väsy alkaa tulla, on aika lähteä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Kun Najan pennuista ensimmäinen oli menossa vieraaseen autoon, Naja katseli aidan takana ja itki. Seuraavien lähtöä se seurasi tarkasti mutta ei enää itkenyt. Vaikka sen pentuja on luovutettu, tilanne on siinä mielessä hyvä, että meille jää pari pentua kasvamaan. Aholan luokse jäävien 2 pennun tunnemaailmaa Ahola vain arvailee, mutta uskoo, että kun eron hetki on ohitse, pennut jatkavat arkeansa hyvällä mielellä. – Silloin, kun tämän pentueen ensimmäiset olivat lähteneet uuteen kotiin, tuntui hetken, että meille jäävä urospentu olisi pelännyt joutuvansa pois. Se tuli koko ajan syliin ja nuoli. En silti usko, että pennut osaavat ajatella eroa. Kotiin on jäänyt leikkikaveri, mikä ehkä on se tärkein asia tässä vaiheessa. Nuo kaksi meille jäävää riiviötä painivat paljon kaksin, ja ne tuntuvat tietävän, että saavat painia yhdessä vielä pitkään. Tutustu Zivanova’sin borzoipentueeseen, kun se eli varhaista vaihettaan: Katso lisää pentukuvia tästä: