Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Rikosylikonstaapeli Pasi Lönn siirtyi dekkareista uudelle tielle - Ensimmäinen lastenkirja kertoo Poliisiaseman värikkäästä elämästä

Rikosylikonstaapeli Pasi Lönn julkaisi ensimmäisen dekkarinsa Hyppy syvyyteen kymmenen vuotta sitten. Tuolloin hän työskenteli Mänttä-Vilppulan poliisiasemalla rikostutkijana. Sen jälkeen Lönn on kirjoittanut kahdeksan dekkaria ja nuortenkirjaa sekä ollut mukana antologiassa. Nykyään Lönn työskentelee Jyväskylän poliisiasemalla. On luontevaa kirjoittaa siitä, mistä tietää, hän kuvasi ensiaskeleitaan dekkaristina. Uutuuskirjassaan Lönn tarinoi aiheesta, joka on hänelle tuttuakin tutumpaa eli poliisiasemasta mutta kohdeyleisö on nuorentunut. Poliisiasema (Tammi 2019) on Lönnin ensimmäinen lastenkirja. Poliisiasema kuvaa poliisin työtä tänä päivä. Se esittelee poliisiaseman tiloja, poliisin varusteita ja ylipäätään työtä kentällä, asiakaspalvelussa, lupapalvelussa, rikostutkinnassa, peltipoliisia unohtamatta. Poliisiasema sijaitsee kaupungin keskustassa, jotta sieltä pääsee nopeasti eri suuntaan. Poliisin pitää olla hyvässä kunnossa, osata tarvittaessa voimankäyttöä ja itsepuolustusta, siksi poliisiasemalla on kuntosali ja ampumarata. Kirja esittelee näitä eri tiloja. Yksi kiinnostavimmista tiloista pikkulukijalle on varmaan autotalli, ja siellä sijaitsevat poliisin käyttämät kulkupelit maijasta moottorikelkkoihin. Poliisiaseman arkea esittelee myös poliisikoira-Reetu, joka tuntee kaupungin joka kolkan kuin omat tassunsa. Hyväntuulisen Reetun mukaan ottaminen rempseine kommentteineen oli hyvä oivallus. Poliisiasema on perinteinen lastenkirja siinä mielessä, että se esittelee piirroksin ja lyhyin tekstein kohdettaan, aivan kuten kirjat maatilan eläimistä tai erilaisista ajoneuvoista. Kun omat lapseni olivat pieniä, tämäntyyppiset tietopakettikirjat kuluivat käsissä. Idea kirjaan lähti kirjailijasta. Hän oli kuullut, että poliisiaiheisia lastenkirjoja kysellään kirjastoista, mutta tarjolla olleiden tiedot olivat vanhentuneita. Niinpä Lönn kirjoitti ja ideoi aukeamat. Kuvittajaksi valittiin taiteen maisteri Jussi Kaakinen , joka oli aiemmin kuvittanut Lönnin nuortenkirjojen kansia. Lastenkirjoissa kuvituksen onnistuminen merkitsee paljon, eihän lapsi välttämättä osaa vielä lukea. Kaakinen on onnistunut mainiosti. Kirjassa on paljon kiinnostavia yksityiskohtia, raikkaita värejä, vauhtia ja toimintaa. Toivottavasti lastenkirja saa jatkoa. Avaus on kokonaisuudessaan onnistunut.