Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Hävikkiruoasta syntyi uutta syötävää

Ovelle leijailee herkullinen kasvien ja kypsyvien ruokien tuoksu. Mäntän seudun koulutuskeskuksen ensimmäisen vuoden merkonomiopiskelijat ovat siirtyneet tietokoneiden ääreltä laittamaan ruokaa hävikkiraaka-aineista. Vastuuopettaja Eija Nieminen kertoo, että hävikkituotteita saatiin paikallisista ruokakaupoista. Pöydillä on muun muassa herkkusieniä, salaattia, tomaattia, kaalia, kevätsipulia, leipää, lanttuja, perunaa, porkkanaa, lanttua, banaaneja, ananasta ja omenoita. Tuoretta lihaa tai kalaa kaupasta ei voi antaa eteenpäin. – Jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa, mitä kuluttaa, ja ettei rasita luontoa turhaan. Kun nuoret muuttavat omilleen, rahaa voi olla niukasti ja ruokaa laittamalla ja hävikkiä välttämällä säästää rahaa. Olen huomannut, että kaikki eivät käy kouluruokalassa. Haluan tuoda esille ruoan arvostamista. Ruokaa voi tehdä ei-ihan priimasta aineista. Koulussa syödään liikaa riisiä Opiskelijat ovat neljässä ryhmässä suunnitelleet ruokalistan. Ekstralajina he saavat tehdä lettuja. Koulutuskeskukselta saatiin ottaa tarvikkeita kuivavarastoon asti, lähinnä suolaa, sokeria, jauhoja ja mausteita. Yhden ryhmän muodostavat Severi Kohonen , Carlos Ravantti , Janette Niemelä , Inka Vilen ja Janne Valkola . Hedelmäsalaatti on valmis ja pääruoka valmisteilla. – Suunnittelimme vihreän salaatin lisäksi pääruuaksi bataattisosekeittoa, mutta meillä ei ollut bataatteja. Piti improvisoida ja teimme uuniperunoita, Ravantti kertoo. Hän kertoo välttävänsä ruuan heittämistä roskiin. – Katson päivämääriä ja haistan, maistan ja katson, onko tuote pilalla. Joskus ostan liikaa ruokaa, joka jää vanhenemaan jääkaappiin. Mieliteko-ostoksia en tee. Valkola valvoo uuniperunoiden valmistumista ja tekee niille vanhan ajan ruskean kastikkeen ja paistettuja herkkusieniä. Hänen mielestään kouluruuassa on liikaa riisiä. – Onko järkevä raahata riisiä toiselta puolen maailmaa saastuttavilla lentokoneilla ja laivoilla Suomeen. Voisi olla tarjolla enemmän lähellä tuotettua perunaa, hän esittää. Vilen katsoo tuotteista viimeisen käyttöpäivämäärän, eikä hän syö vanhentunutta ruokaa, paitsi leipää. – En osaa sanoa, paljonko meillä menee roskiin raaka-aineita tai ruuan jämiä. Samaa ruokaa meillä voidaan syödä useita päiviä. Samaa ruokaa voi syödä useana päivänä Kokkikoulutuksen saaneilla Janita Mannisella ja Emilia Honkasella on ruoanvalmistustaidot kohdillaan. He myös pitävät ruuan laittamisesta. – Kasvissosekeitossamme on perunaa, porkkanaa, bataattia, lanttua, maustamatonta tuorejuustoa, persiljaa, mustapippuria, suolaa, meiramia ja paprikajauhetta, Honkanen kertoo herkullisen tuoksun lähteestä. – Saimme tänne kaurapuikuloita. Ne voitelimme oliiviöljyllä ja maustoimme valkosipulinkynnen palasilla ennen uuniin laittamista, Manninen kertoo. Kumpikin kertoo käyttävänsä ruuan raaka-aineet tarkkaan, eikä valmistakaan sapuskaa roskiin helposti heitetä. Samaa ruokaa pystyy syömään useampia päiviä. – Jos jotain jää ylitse, keksin jonkin muun käyttökohteen, ja loput syö koira, Manninen kertoo. Otan lautaselle sen verran mitä syön Jääkiekkoa harrastava Aleksi Pohjalainen kokkaili ensimmäistä kertaa kasviskeittoa. Kotona hän laittaa yleensä jotain makaronista ja jauhelihasta sekä kanapastaa. – Käytettiin keittoon mitä löytyi: perunaa, bataattia, porkkanaa, sipulia, voita, vehnäjauhoa, mustapippuria, paprikaa ja kaksi valkosipulinkynttä. Ihan syötävää tuli! Pyrin kotona siihen, että hävikkiin menee mahdollisimman vähän. Otan lautaselle sen verran mitä syön. Kotona on kaksi pikkusisarusta, 6- ja 8-vuotiaat. Heiltä joskus jää lautaselle perunanpuolikkaita ja voin syödä ne pois.