Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Mirjamin sota-ajan tarina Mäntässä - Heidi Köngäksen uutuusromaani jatkaa Sandran sukutarinaa

Kirjailija Heidi Köngäksen uutuusromaani Mirjami ilmestyy syyskuussa. Sen tapahtumat sijoittuvat talvi- ja jatkosotien aikaiseen Mänttään. Mirjami on jatkoa vuonna 2017 ilmestyneelle Sandra -romaanille, jonka pohjalta Köngäs kirjoitti ja ohjasi samannimisen monologinäytelmän. Se kiertää eri puolilla Suomea ja palaa ensi kesänä Ruovedelle. Ruoveden Ylä-Väärissä asunut Sandra oli kirjailijan mummo. Kirjan tapahtumat sijoittuvat sisällissotaan Vilppulan ja Ruoveden rajalla. Uutuuskirja Mirjami (Otava 2019) jatkaa Sandran elämää. Perhe muuttaa vuonna 1928 Mänttään, jossa sosiaaliset luokkaerot ovat suuret ja jota hallitsee Serlachiuksen paperipatruuna. Sandra ja hänen miehensä Janne rakentavat talon taajaman laidalle Vuohijoelle. Mirjamin esikuvana on kirjailijan äiti. – Vuonna 2003 kuollut äitini oli puhelias ja hän kirjoitti pienet muistelmansa. Äiti kertoi, miltä tuntui, kun aina oli lumesta auraamattomat ja pitkät tiet, kylmä ja nälkä. Kaikesta oli pulaa, ruoka oli kortilla ja kotirintamalla työvelvollisuus. Kaikilla oli kova halu sokeriin, kahviin ja iloon. Hätä sodassa olevista miehistä oli suuri. – Minulle tuli halu jatkaa Sandran sukutarinaa, koska ihmiset kyselivät, miten perheelle sisällissodan jälkeen kävi. – Tosin Mirjami on romaani, jonka olin ehdottomasti päättänyt kirjoittaa jo kauan sitten heti Jokin sinusta -romaanin jälkeen. Romaani on kunnianosoitus naisille. Mirjamissa äänen saavat Sandra ja hänen kolme tytärtään. – Vanhin tytär Annikki työskentelee Serlachius-yhtiön pääkonttorissa toimistotyöntekijänä. Hän edustaa modernia, uutta nousevaa ja koulutettua sukupolvea. 19-vuotias Mirjami on ompelijana neiti Jalavan ompeluliikkeessä. Nuorin tytär Soili on kirjan alussa 9-vuotias. Hän tuo kirjaan lapsen ja aikuiseksi kasvavan naisen näkökulman. Lapset tietävät ja näkevät paljon enemmän kuin aikuiset ymmärtävät, Köngäs avaa romaaninsa henkilögalleriaa. "Välillä olen liikuttunut, kun olen eläytynyt niin voimakkaasti eräisiin menetyksiin, mitä on koettu. Romaanin tehtävänä on lisätä ihmisten välistä myötätuntoa." Romaanin miehet, Sandran viisi poikaa, ovat sotarintamalla, ja naisten oli pärjättävä poikkeusoloissa kovista kotirintaman töistä päivästä ja vuodesta toiseen. – Rintaman läsnäolo säteilee pieneen taloon, jonka lähellä oli Kuulusan vankileiri, jossa työskenteli venäläisiä sotavankeja. Turvetyömaalla nostettiin suosta turvetta ja se kuivattiin ja vietiin junalla tehtaalle polttoaineeksi. Lisäksi turvetyömaalla työskenteli Tampereelta tuotuja työvelvollisia naisia, jotka majoitettiin Mäkikylän koululle. – Kuvaan kotirintamaa Sandran ja Jannen perheen kautta siten, että isompaan kuvaan avautuu tarkkuutta yksityiskohdissa, täällä tai muualla tapahtuneissa sattumuksissa. Mäntän lisäksi tarinaa kuljetetaan Tampereella, Helsingissä ja Keuruulla. – Sota-aikana tunteet olivat hyvin pinnassa, varsinkin nuorilla. Poikkeusoloissa ihminen tarttuu joka hetkeen kuoleman ollessa jatkuvasti läsnä. Romaani kuvaa myös Mirjamin kipeää rakkaustarinaa. – Vaikka kirjoitan historiaa, pidän valokiilan nykyhetkessä. Kaikilla meillä on ollut sukulaisia sodassa, se värjäsi meidän elämäämme. Varsinkin sotien jälkeen ei paljon puhuttu. Kirjailijalla pitää olla rohkeutta mennä sinne missä on hiljaisuutta tai on vaiettu. Mänttä on kiinnostava paikkakunta kirjailijalle - kuin Suomi pienoiskoossa, Köngäs kuvaa. Luokkayhteiskunnan lisäksi mänttäläisiä erotti sota-aikana kielimuuri ruotsin- ja suomenkielisten väillä. – Tehdessäni kirjaa minua harmitti, ettei Mäntällä ole omaa kaupunginmuseota. On yhtiön historia ja museo, mutta ei ole tallennettu tavallisten ihmisten historiaa. Ei ole edes vanhoja työkaluja tallessa niin kuin Vilppulassa. Se on häkellyttävää. Palkittu kirjailija, käsikirjoittaja ja ohjaaja. Otavan kustantama Köngäksen kahdeksas romaani Mirjami jatkaa Sandran (2018) elämää. Kirjassa Sandra ja Janne muuttavat lapsineen Ruoveden Ylä-Vääristä Mänttään. Kirjan tapahtumat ajoittuvat noin kymmenen vuoden jaksolle talvi- ja jatkosotien aikoihin. Kirjailija asui lapsuutensa Mäntässä, Mirjamin esikuva on Heidi Köngäksen äiti. Kirja on kunnianosoitus erityisesti kotirintaman naisille.