Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Toivon vuosi 1948, epätoivon vuosi 2019

Vauraaseen Suomeen arvioidaan syntyvän noin 45 000 lasta armon vuonna 2019 (HS 27.9.). Syntymävuotenani 1948 syntyi vähän alle 108 000 lasta. Ja millaisiin olosuhteisiin? Oli hävitty sota, asutettu 400 000 Karjalan evakkoa, maksettiin sotakorvauksia Neuvostoliitolle, hävitetty Lappi rakennettiin uudelleen, oli pulaa tavaroista, säännöstely jatkui 1950-luvulle. Useimmat asuivat maalla ilman sähköä, keskuslämmitystä ja sisävessaa – siis ilman nykyajan mukavuuksia. Silti toivo eli. Kyliin rakennettiin kansakouluja ja syntymäkunnassani Kuorevedellä aloitti keskikoulu vuonna 1951. Lapsilisää alettiin maksaa vuonna 1948. Lasten parempaan tulevaisuuteen todella panostettiin niukkuudesta huolimatta. Jopa olympiakisat pidettiin vuonna 1952 sotavuoden 1940 asemesta. Vastaavassa ajassa sotea ei ole saatu aikaan. Entä lähivuosina ja vuonna 2019? Koulutuksesta on leikattu joka tasolla. Lastensuojelun kustannukset nousivat vuonna 2018 880 miljoonaan euroon, kasvua edellisvuodesta 11 prosenttia. Ne ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2006: 443 miljoonaa (Keskisuomalainen 27.9.). Kauhisteltiin yli 32 000 pakolaisen tuloa Suomeen vuonna 2015. Pakolaisvastaisuus jatkuu voimakkaana. Lapsia ei kannata hankkia ruuhkavuosien ja työ- ja perhe-elämän huonon yhteensovittamisen ja ilmastopaniikin vuoksi. Miksi tällainen epätoivo, vaikka olemme selvästi vauraampia ja meillä on paljon parempi teknologia ratkoa globaalejakin ongelmia ja kehittää maatamme kuin vuonna 1948? Tuotekehitysinsinööri Pekka Silen on oikeassa: mielettömällä pelolla ei mennä eteenpäin (HS Mielipide 27.9.). Toivoa kehiin ihmiset!