Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Kukot kiekuvat Vuohijoella tänäkin kesänä – Mitä kuuluu voittoisan kiekujan Viljon perheelle?

Vuohijoen kaupunginosassa Mänttä-Vilppulassa Iida Lahtisen ja Henri Salosen perhe elää keskellä maalaisidylliä kukkoineen, kanoineen ja lampaineen. Kuusi vuotta sitten perheeseen otettiin silkkikanoja. Rotu on alun perin Kiinasta, ja sen höyhenpeite on pehmeä ja tuuhea. –Innostus tuli, kun silkkikanat ovat niin ihanan ja hassun näköisiä, höpsöjä karvapäitä. Ensin tuli kaksi kanaa ja kukko. Parhaimmillaan pesuetta on ollut 20, mutta nyt on ollut sopiva määrä kaksi kukkoa ja kahdeksan kanaa, kertoo Lahtinen. Emmin eläimiä Perheessä on kolme lasta, pian 9-vuotias Emmi , 10-vuotias Valtteri ja 22-vuotias Tino . –Kyllä tarvitsee sanoa, että ihan Emmiä varten nämä oikeastaan on otettu, ja toki Valtteriakin, mutta tämä likka on niitä tahtonut. Tyttö on pienestä pitäen ollut kiinnostunut eläinmaailmasta ja ollut sinut eläinten kanssa, Salonen hymyilee. Suurella tontilla kukot Torsti ja Taisto valvovat määrätietoisesti kanalaumaansa, Ainoa , Anitaa , Annelia , Kaisaa , Kerttua , Pumpulia , Siniä ja Virpiä . –Isäntä on rakentanut kaikki aitaukset ja teki leikkimökistä kanalan, Lahtinen kehuu. Jos ottaa siipikarjaa, tulee rekisteröityä kunnan maaseututoimeen ja olla yhteydessä kunnan terveydensuojeluviranomaiseen ja rakennusvalvontaan. –Lakipykälät ovat vähän muuttuneet siitä, kun me aloitimme siipikarjan kanssa. Kukosta kerroimme sekä naapureille että ympäristösihteerille, joka sanoi vain, että onpa kiva. Meitä lähin maaseutusihteeri sijaitsee Vilppulassa. Ja Keuruulla on ympäristöterveystarkastaja, jonka kanssa kannattaa jutella. Ruokaviraston sivuilta löytyy myös käytännön tietoa. Kanatarhan viereisellä laitumella kesäpäivästä nauttivat perheen viisi lammasta, Hilma , Maija , Lyyli , Huugo ja sen karitsa Vilja . –Nimestään huolimatta Huugo on tyttö. Se tuli meille viime vuonna kesälampaaksi, mutta me saimmekin pitää sen. Sitten kerran syksymmällä menin aamuyöstä ruokkimaan lampaita ja katsoin, että hyvänen aika, meillähän on tuossa karitsa. Yhtään ei osattu ajatella, että Huugo olisi ollut tiineenä, ja kaikki pasmat menivät siinä sekaisin vähäksi aikaa, kun piti saada töistä ”mammalomaa”. Mutta yhtään ei haitannut. Meille kyllä mahtuu, kertoo Lahtinen. Voittoisa Viljo Vielä neljä vuotta sitten perheessä oli voittoisa Viljo , kuusivuotias laulajapoika, joka kiekui palkintopystejä Lylyn kesälauantai -tapahtumassa useampana vuonna peräkkäin. –Sitä ei tarvinnut treenata mitenkään. Sillä oli halu laulaa, ja komeasti se lauloikin. Naapurit tuolla etäämpänä kuulivat kieunnan, ja välillä Viljoa täytyi pitää aamut kanalassa. Se oli iso ja komea, tosi hienon näköinen, mutta sillä oli voimakas suojeluvietti. Se vain suojeli kanoja ja alkoi olla niin vihainen meitä kohtaan, että viimein siitä oli luovuttava. Silkkikanarodun kukot ovat yleensä leppoisia, niin myös Torsti ja Taisto. –Torsti on osoittautunut hyväksi yksinhuoltajaisäksi. Kun se Sinin kanssa pyöräytti ensimmäiset tipuset, se opetti niille kaiken, mitä kanan tarvitsee tietää: miten juodaan, kotkotetaan, nokitaan jyviä ja pyydystetään kastematoja. Torsti ja Taito ovat kukkoja, jotka laulavat sen verran vaatimattomasti, ettei Lahtista perheineen toistaiseksi nähdä kukonkieunnan SM-kilpailuissa. –Mutta hieno on tapahtuma, että kyllä siellä kannattaa käydä kukkoja katsomassa ja kiekumista kuuntelemassa. Kukonkieunnan SM-kilpailut järjestetään Lylyn kesälauantaina heinäkuussa.