Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Iso-Tarjanneveden pintaa halutaan nostaa toistakymmentä senttiä – toimintaryhmä teki nostamisesta addressin ja kuntalaisaloitteen

Iso-Tarjanneveden ranta-asukkaiden muodostama pieni toimintaryhmä on ryhtynyt toimiin saadakseen vesistön haitalliseen alivedenkorkeuteen muutosta. Toimintaryhmä on laatinut asiaan liittyen nettiadressin sekä kuntalaisaloitteet Ruoveden kunnalle sekä Mänttä-Vilppulan ja Virtain kaupungeille. Toimintaryhmään kuuluvat Lauri Lahti-Mononen Mänttä-Vilppulan Pohjaslahdelta, Aila Salmelin ja Hannu Raittinen Virtain Hauhuulta sekä Kimmo Luopio Ruoveden Visuvedeltä. Iso-Tarjanneveden, Muroleen–Virtain Herraskosken ja Mänttä-Vilppulan Vilppulankosken välisen vesistöalueen virkistyskäyttäjät, asukkaat, loma-asukkaat, kalastajat ja veneilijät esittävät aloitteissaan Virtain ja Mänttä-Vilppulan kaupungeille sekä Ruoveden kunnalle, että Iso-Tarjanneveden alivedenkorkeuksien nostamismahdollisuus selvitettäisiin ja käynnistettäisiin vedenkorkeuden nostohankkeen vaatimat toimenpiteet mahdollisimman nopealla aikataululla käynnistämällä selvitystyö jo vuonna 2020. – Hankkeessa tulisi selvittää voisiko 1800-luvun alussa peratun Murolekosken ennallistamiskunnostuksella nostaa kosken niska-alueella olevaa luontaista kynnyskorkeutta siten, että yläpuolen järvialtaiden aliveden pinnankorkeus nousisi, Lauri Lahti-Mononen kertoo. Toimintaryhmän laatimassa tiedotteessa todetaan, että Ison-Tarjanneveden vedenpinnan vaihteluväli kevätveden ja syksyn ja talven aliveden osalta on suuri, ja se haittaa rantojen virkistyskäyttöä ja vesistöllä liikkumista. Suurella vedenpinnan vaihtelulla saattaa olla negatiivisia vaikutuksia myös kevätkutuisten kalojen lisääntymiseen sekä joidenkin vesilintujen pesintään. – Vuosi 2018 oli Iso-Tarjannevedellä vedenpinnankorkeuden suhteen poikkeuksellinen, sillä vedenkorkeus kävi syksyllä 2018 ja talvella 2018—2019 lähellä pitkäaikaista 150 vuoden alinta lukemaa. Samoin Muroleessa Näsijärven puolen ja yläpuolen vedenkorkeusero on ollut alimmillaan vain hieman yli 10 cm. Kosken virtaama on lähes loppunut, Lahti-Mononen kuvailee. Iso-Tarjannevesi oli viime syksynä uutisissa esimerkkinä vesistöstä, jossa tilanne on yksi pahimpia koko Suomessa, lähes 65 cm ajankohdan tavanomaista alempana. Ongelma on ollut yleinen. Tämänhetkinen kesällä 2018 alkanut tilanne on huolestuttava runsaslumisesta talvesta huolimatta. Ilmastonmuutos voi jatkossa pahentaa vielä tilannetta. – Ottaen huomioon koko Näsijärven alueen vesistön tilanne, tulisi haitalliseksi koettuja vedenkorkeusvaihteluita tasata myös Iso-Tarjannevedellä. Haitat, erityisesti aliveden osalta, ovat kohtuuttoman suuret Muroleen yläpuolisilla vesialueilla Iso-Tarjannevedellä, Lahti-Mononen toteaa. Toimintaryhmän mukaan vedenkorkeuden nostohankkeessa alivettä tulisi nostaa noin puoli metriä, jolloin keskivedenkorkeus nousisi hieman, alustavan arvion mukaan noin 10—20 senttimetriä. – Esitämme, että kunnat varaavat suunnittelurahan jo ensi vuoden talousarvioon, jotta hanke voitaisiin käynnistää mahdollisimman pian. Vesilain mukaisen hakemuksen perusteeksi katsomme, että vesistöalueella on huomattavaa yleistä merkitys asukkaiden ja lomailijoiden virkistyskäytön, kalastuksen, matkailun ja luonnonsuojelun kannalta, kuntalaisaloitteessa todetaan.