Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Lampaiden keritseminen: Ripeästi ja osaavin ottein

Juupajoella Punaisen Pässin Lammastilalla keritsijä Annukka Numminen ottaa lampaan istuvaan asentoon nojalleen jalkojaan vasten ja kumartuu keritsemään sitä. Keritsemisalustan on hyvä olla sopivan luistava. Eläintä käännellään alustan päällä, niin että nahka pysyy koko ajan kireällä, eikä synny haavoja. Iittalalainen Numminen kertoo tekevänsä kausiluontoisesti keritsijän töitä lähinnä Pirkanmaalla. Numminen on käynyt työhönsä useita keritsemiskursseja. Kerintä käy nopeasti, kun osaa Lampaat luovuttavat villansa keritsijälle kukin muutamassa minuutissa. Salokunnassa sijaitsevalla lammastilalla on noin sata uuhta, eli emolammasta ja kerintään kuluu pari työpäivää. Lampaat keritään kahdesti vuodessa, mutta ei, ei niille tule kylmä vaikka tuttu villa vaihtuu nahkaan, lampolassa on lämmintä ja uusi villa kasvaa parissa viikossa. Lampaille keritseminen ei vaikuta olevan vastenmielistä. Toiset lampaat ovat tosin helpommin käsiteltäviä, kuin toiset. Työasento keritsijällä on vaativa, puolittain seisova, puolittain kumartunut ja lammasta on osattava käsitellä, jotta työ sujuu. Ja sujuuhan se, villa lähtee lammas toisensa jälkeen kokonaisina peittoina eläinten päältä. Kerintään on oma tarkoitusta varten käytettävä kerintäkone, joka näyttää tavallista rohevammalta partakoneelta. Alpakoita ja laamoja Numminen ei keritse, siihen tarvitsisi kokemuksen lisäksi, myös hieman erilaiset terät koneeseen. Lampaiden työnä on maisemanhoito Lammastilana tila on ollut 4–5 vuotta. Tilalla on suomenlampaita ja ahvenanmaanlampaita sekä texeleitä ja niiden risteytyksiä. Kesäisin tilan lampaat hoitavat ympäristöä eri puolilla Pirkanmaata ja Keski-Suomea. – Viime kesänä osa tilan lampaista oli kaupunkilomalla Tampereen Tohlopissa hoitamassa siellä maisemaa, kertoo Piia Virta , tilan emäntä. Yhdestä lampaasta saadaan kaikkiaan noin 5 kiloa villaa vuodessa, eli kaikkiaan villaa kertyy noin 400–500 kiloa vuodessa. Villa on luonnonmukainen materiaali ja toiveissa onkin, että kertyvä villa saadaan aina menemään eteenpäin. Karitsat tila myy lihaksi ja lampaista saadaan myös taljoja. Ensimmäisenä syksynä kun lampaat tulivat, niin tilan isäntä Jussi Uusi-Rauva keritsi itse lampaat, tarkoitusta varten tehtyä telinettä käyttäen. – Se oli paljon hitaampaa, kuin kokeneen keritsijän käsissä ja jos aikaa kuluu liikaa, niin lampaat hermostuvat, kertoo Uusi-Rauva. Kehräämölle lampaanvillaa kannattaa juuri ja juuri viedä, että saa osan keritsemis- ja vientikuluista peittoon. Kehräämössä villasta tehdään lankaa ja langasta voidaan tehdä melkein mitä vain. Lampaanvillan kysyntä on aivan viime aikoina hieman lisääntynyt. Tilalla oli aiemmin lypsykarjaa, josta luovuttiin noin viisi vuotta sitten. Tilalle otettiin heti lampaita, ajatuksena oli että tila säilyisi kotieläintilana. Tilalla on myös paljon järvenrantamaisemaa, jonne ei koneella ole asiaa ja sielläkin lampaat tekevät maisemanhoitotyötään. Lammaskoiria tilalla on yksi aikuinen ja kaksi pentua. Tila tuottaa lisäksi rehuviljaa sekä heinää hevostiloille. "Lampaanvillan kysyntä on aivan viime aikoina hieman lisääntynyt."