Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Eurovaalikone

Pääsiäiseen kuuluu vertauskuvallisuus

Pääsiäinen on keskeisellä sijalla sekä juutalaisessa että kristillisessä perinteessä. Juhlaan liittyy vahva vertauskuvallisuus. Juutalaiset viettävät pääsiäistä Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi. – Hepreankielinen sana pesach tarkoittaa ’ylittämistä’ tai ’ohikulkemista’. Se viittaa Mooseksen ja faaraon kamppailuun. Tuolloin Jumala lupasi säästää valitun kansansa vitsauksilta. Tiettävästi pesachia on juhlittu jo 3 300 vuoden ajan, Helsingin juutalaisesta seurakunnasta kerrotaan. Kristityille pääsiäinen merkitsee uskon perustaa, ja sitä pidetään kirkkovuoden tärkeimpänä juhlana. – Pääsiäisenä juhlitaan Kristusta, joka on voittanut kuoleman, toteaa Helsingin piispa Teemu Laajasalo . Kiirastorstaina Kristus aterioi viimeisen kerran opetuslastensa kanssa ja asetti ehtoollisen. Pitkäperjantaina hänet naulittiin ristille ja haudattiin. Pääsiäisyönä lauantain ja sunnuntain välissä monet kirkot viettävät juhlajumalanpalvelusta Kristuksen kuolleista nousemisen muistoksi. Moni pääsiäiseen liittyvä perinne, koriste ja ruoka symboloi raamatullisia tapahtumia. – Pajunvitsat viittaavat palmunlehtiin, joita pääsiäistä edeltävänä palmusunnuntaina laskettiin Kristuksen eteen, kun hän ratsasti Jerusalemiin. Ruokapöydässä karitsanpaisti muistuttaa Kristuksen kuolemasta. Kukko muistuttaa opetuslapsi Pietarista, joka kielsi tuntevansa Kristuksen. Pääsiäisruoho ja suklaamunat kuvaavat elämää, joka voittaa kuoleman. Pääsiäisen ajankohta määräytyy vuonna 325 kirkolliskokouksessa päätetyllä tavalla. Ajankohdan suosio näkyy kirkollisten tapahtumien kävijämäärissä. – Vuonna 2018 kiirastorstai oli toisiksi suosituin kirkossakäyntipyhä heti jouluaaton jälkeen. Lähde: Kirkon viestintä ja Helsingin juutalainen seurakunta