Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Nahkatehdas rakentui Tampereen sijaan Juupajoelle – Ensiaskeleet otettiin yli 120 vuotta sitten

Juupajoen Korkeakoski tunnetaan nahka- ja kenkäteollisuudestaan, jonka ensiaskeleet otettiin jo yli 120 vuotta sitten. Tässä juttusarjassa käydään läpi Korkeakosken tehtaan historiaa Tuomas Hopun kirjoittaman Nahkateollisuuden kaksi vuosisataa: Teollinen nahanvalmistus Suomessa 1819–2019 -teoksen (Tampereen museot, Vapriikki, 2019, 293 sivua) pohjalta. Nahkateollisuuden juuret ulottuvat satojen vuosien taakse. Nahkurin ammattikunta alkoi yleistyä Suomessa jo 1600-luvulla. Varsinainen nahkateollisuus on alkanut 1800-luvulla, jolloin nahkatehtaita alkoi rakentua kaupunkeihin vesistöjen lähelle. Vesi oli nahanvalmistuksessa välttämätöntä ja määräsi näin myös tehtaiden paikan. Ensimmäinen tehdas perustettiin 1819 Suomen ensimmäisenä nahkatehtaana on pidetty Henrin Brummertin Tampereelle vuonna 1819 perustamaa karvarinverstasta. Brummertin tehdas tunnettiin myös englantilaisena nahkatehtaana. Nahkatehtaat eivät vielä 1850-luvullakaan olleet kuitenkaan varsinaisia tehtaita, vaan pikemminkin muutaman työntekijän nahkimoita eli nahkurinverstaita. Varsinaisia tehtaita alkoi syntyä Suomeen vasta 1800–1900 -luvun taitteessa. Yksi merkittävimmistä ja nopeimmin kasvaneista tehtaista oli nahkuri Robert Åströmin perustama tehdasyhdyskunta Oulussa. Maaseudulle nahkateollisuus rantautui vasta vuosikymmeniä myöhemmin, vuonna 1879, kun Suomessa astui voimaan elinkeinovapaus. Tämän jälkeen alkoi myös Korkeakosken tehtaan nousu nahkateollisuudessa. Koski ja rautatie oli Korkeakosken etu Korkeakosken nahkatehtaan perusti uskalias liikemies Edward Wallenius , joka alkoi hyödyntää vuonna 1894 Korkeakosken ja läheisen rautatien tarjoamia etuja. Wallenius oli suorittanut nahkurin kisällintutkinnon ja laajentanut osaamistaan opinnoilla ulkomailla. Hän suunnitteli rakentaa oman nahkatehtaansa Tampereelle, mutta ennalta suunniteltu paikka Nalkalassa ei ollutkaan sopiva. Tehdas rakentuikin Korkeakoskelle ja se herätti suurta huomiota nopeilla valmistusmenetelmillään. Nahka valmistui sen ajan uutisoinnin perusteella kahdessa viikossa tai jopa lyhyemmässäkin ajassa. Helpolla Wallenius ei kuitenkaan Koreakosken tehtaan kanssa päässyt, sillä valmis tehdasrakennus paloi kaksi kertaa vuosien 1895–1896 aikana. Tehdas rakennettiin molemmilla kerroilla uudelleen. Vesivoiman hyödyntäminen kannatti Erona muihin tehtaisiin oli se, että Korkeakosken tehdas hyödynsi vesivoimaa tuotannossaan. Korkeakosken putousta hyödynnettiin vesiturbiinin pyörittämiseen ja se tuottikin tehtaan käyttöön jopa 108 hevosvoimaa. Korkeakosken tehdas kasvoi Suomen kolmanneksi suurimmaksi nahkatehtaaksi. Tehtaan tuotannon arvo kohosi vuonna 1898 korkeimmilleen, yli 380 000 markkaan ja työntekijämäärä oli parhaimmillaan 40. Nahkatehtaan kehitys pysähtyi kuitenkin huippuvuoteen ja tuotannon päähuomio siirtyi nopeasti nahasta jalkinetuotantoon. Vielä saman vuoden aikana Wallenius laajensi teollista toimintaansa perustamalla Korkeakoskelle Suomen ensimmäisen koneistetun kenkätehtaan. Vuotta myöhemmin eli vuonna 1899, Wallenius perusti 800 000 markan osakepääomalla Finska Sko- och Läderfabriks Aktiebolag – Suomen Kenkä- ja Nahkatehdas Osakeyhtiön. Nahkatehtaasta tuli osa uutta osakeyhtiötä. Lähde: Tuomas Hoppu: Nahkateollisuuden kaksi vuosisataa, Teollinen nahanvalmistus Suomessa 1819–2019.