Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Kolme ylennettiin ylivääpeliksi lentotekniikan linjalta 1989

Päällystöopiston lentoteknillisen linjan oppilaat saivat opintonsa päätökseen. Valmistuneita oli 19 miestä ilmavoimista ja yksi rajavartiolaitoksesta. Koulun johtajan everstiluutnantti Pekka Pellisen mukaan kurssin taso oli vuosikymmenen korkein. Kolmen päästötodistuksessa arvosana oli kiitettävä ja lopuilla hyvä. Kurssin alussa kaikki olivat sotilasarvoltaan vääpeleitä. Kolme ylennettiin ylivääpeliksi. Lentotekniikan linja oli erittäin suosittu, ja hakijoita oli moninkertainen määrä siihen nähden, kuinka paljon opiskelijoita voitiin ottaa. Yhtä hyvin eivät olleet suhdanteet vuonna 1983, sillä päällystöopiston II-jaksoa ei järjestetty lainkaan opiskelijoiden vähäisyyden vuoksi. Toimiupseerien koulusta uudistettiin parhaillaan. Uudistuksen etuna pidettiin, että koko opiskeluputki käytäisiin läpi heti eikä eri jaksoille tarvitsisi hakeutua erikseen. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Partiolippukunta Kuoreveden Kotkat piti leiriä Kertteen Leiriniemessä. Leirin teemana olivat rakennelmat. Partiolaiset valmistautuvat seuraavan kesän valtakunnalliselle Tervas-leirille. Leirinjohtaja Markku Kokkosen mukaan nuoret totuttelivat työkalujen käyttöön tekemällä rakennelmia, joista suurin oli leiriportti. Ohjelmassa oli luonnonhavainnointia, leiriolympialaiset ja paljon uintia. Leirille saapuivat ensimmäisenä yli 10-vuotiaat vartiolaiset, ja myöhemmin mukaan liittyivät 7–10-vuotiaat sudenpennut. Leirin vahvuus oli noin 40 henkeä, ja joukko viihtyi. Alue antoi erinomaiset mahdollisuudet partioleirin pitämiselle. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Keurusselän pursiseuran johtokunnan jäsen Vesa Niemelä rakenteli harrastuksekseen teräsveneitä. Niemelä oli suunnitellut ja rakentanut parikymmentä venettä. Työn alla oli oma vene, jota hän oli tehnyt jo kolme kuukautta. Se oli suurin, mitä Niemelä oli siihen mennessä rakentanut, 3,1 metriä leveä ja vaaksaa vaille 13 metriä pitkä. Kone määräsi koon, sillä 125 hevosvoiman moottoria ei voinut laittaa pienempään. Pohjan suunnittelun apuna Niemelä käytti pahvin paloja ja katsoi, miten ne taipuivat. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kuorevesiläisten Ritva Huhtalan , Eino Nukarisen ja Päivi Sipiläisen töitä oli esillä Koskenjalan galleriassa. Huhtala oli osallistunut Kuoreveden Taideseuran näyttelyihin vuodesta 1984. Hän teki pastelli- ja öljyvärimaalauksia, akvarellit olivat jääneet vähemmälle. Nukarinen oli aktiivisesti mukana alueen taide-elämässä. Ensimmäinen oma taulunäyttely oli Hallin yhteiskoululla 1962. Hänellä oli kokemusta taideseurojen puheenjohtajan tehtävistä, ja häntä kiinnostivat taiteessa erityisesti luontoaiheiset akvarellit. Kuoreveden Taideseuran puheenjohtaja Sipiläinen oli palkittu TUL:n liittojuhlien valtakunnallisessa näyttelyssä. Hän maalasi akryyli- ja öljyväritöitä ja akvarelleja. Eniten häntä kiinnostivat värit, valot, varjot, muodot ja tunnelmat. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Vilppulan Samara Rallisprintin järjestäjät olivat tyytyväisiä saatuaan kilpailun vetonaulaksi Juha Kankkusen , joka houkutteli Koivion maastoon yleisöä tuhatmäärin. Kisan voittanut ja aurinkoisesti hymyilevä Kankkunen oli liikkeellä enemmän testi- kuin kilpailumielellä. Lopputulosta tärkeämpi oli tuntuman ottaminen suomalaiseen soratiehen. Varsinainen kilpailu käytiin vasta Kankkusen perävalojen takana. Sekuntipelinä ottivat toisistaan mittaa toisen ja kolmannen palkinnon voittaneet Jämsän miehet, Matti Laaksonen ja Harras Lindroos sekä kolme muta pistesijoille sijoittunutta ajajaa. Rallisprintin järjesti AL-Mänttä yhdessä Lada Racingin kanssa. Järjestelyt toimivat kilpailun johtaja Tapio Leppämäen mukaan hyvin. Isompia ulosajoja ei juuri sattunut, ja aikataulu piti. Likipitäen ainoita ongelmia oli se, että yllättävän suuri yleisöjoukko tyhjensi helteessä kaikki juomat myyntipisteistä kesken kilpailun.