Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

KMV-lehti 30 vuotta sitten: Karjala takaisin? Karjalan liiton puheenjohtaja kertoi mielipiteensä Sakkola-juhlassa Juupajoella

Juupajoella vietettiin kaksi päivää kestänyttä Sakkola-juhlaa. Ensimmäisenä päivänä tervehdyssanat lausui Veikko Kopra ja puheen piti rovasti Jalmari Aarnio . Taru IIvonen ja Satu Kaakkomäki lausuivat Juupajoen kirkossa Raimo Soikan säestäminä. Entisen kotipitäjän muistelua jatkettiin illalla Suomelassa iltamissa. Seuraavana päivänä Sakkola-juhla jatkui juhlajumalanpalveluksella, jonka toimitti rovasti Ilkka Mustonen Juupajoen kirkossa. Jumalanpalveluksen jälkeen juhlaväki teki kunniakäynnin ja laski kukkia sankarihaudoille sekä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille. Everstiluutnantti Timo Heikkilä piti puheen. Pääjuhla oli Korkeakosken liikuntahallissa, jonka tervehdyssanat lausui Olavi Loponen . Lämminhenkisessä juhlassa Heli Lahti esitti lausuntaa, ja sakkolalainen Aleksanteri Aava esitti runon. Heidi Loponen soitti tilaisuudessa pianoa Juupajoen maamiesseuran soittokunnan ja Juupajoen kirkkokuoron vastatessa muusta musiikista. Päätössanat lausui juhlatoimikunnan puheenjohtaja Pentti Pärssinen . Karjalan liiton puheenjohtaja Rauno Meriö piti juhlapuheen, joka ei vältellyt kipeitä aiheita. – Olisinko valmis muuttamaan takaisin kotiseudulleni Käkisalmeen? Mitään järkevää syytä ei ole. Vuoden 1939 olot eivät palaa. Romantiikka ja kaiho säilyy, hyvä niin, mutta realiteetit on tunnustettava. Ne, jotka silloin lähtivät, ovat liian vanhoja aloittaaksen kaiken alusta, Meriö sanoi puheessaan. – Jos meille tarjoutuisi mahdollisuus lunastaa Karjala takaisin, mitä tapahtuisi alueen nykyiselle väestölle. Suurin osa on alle 40-vuotiaita ja pitää aluetta kotinaan. Olisitteko valmiit sanomaan heille vedoten meitä karjalaisia kohdanneeseen epäoikeudenmukaisuuteen, että muuttakaa pois, täältä tulee uusia asukkaita. Minä en itse olisi valmis, Meriö jatkoi painokkaasti. Meriö painotti kysymysken koskettavan enemmin nykyistä väestöä kuin maita ja mantuja. Venäjänkielisille väestölle olisi silloin taattava täydet kansalaisoikeudet maassamme. – Karjalaisten on noustava vihan ja katkeruuden yläpuolelle ja viedä entistä Karjalaa takaisin nykyasukkaille, Meriö vaati. Meriöstä oli tärkeää seurata tilannetta ja käydä entisillä kotiseuduilla muistoineen, mutta samalla tutustumassa uusiin asukkaisiin. Perinnetiedon ja historian siirtäminen nykyasukkaille oli hänestä tärkeää, koska heidän historia alkoi vuodesta 1941. – Moni kysyy pitääkö meidän vielä maksaa ja auttaa. Olemmehan jo maksaneet sotakorvaukset. Minusta meidän pitäisi auttaa, mutta tietty raja on, Meriö myöntää. – Karjalasta kannattaa puhua, Karjalaa kannattaa juhlia ja muistella, Meriö sanoi puheensa päätteeksi.