Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

”Ei mua ainakaan oo koskaan häiritty. Paitsi mitä nyt ne kaikki tavalliset” Pitääkö seksuaaliseen häirintään tottua?

Tottumiskysymys on episodielokuva seksuaalisesta häirinnästä ja sukupuolittuneesta vallankäytöstä. Elokuvan on ohjannut ja käsikirjoittanut suuri joukko naisia: Kirsikka Saari ja Elli Toivoniemi sekä Anna Paavilainen , Alli Haapasalo , Reetta Aalto , Jenni Toivoniemi ja Miia Tervo . Pääosissa nähdään Krista Kosonen , Suvi Blick , Pinja Sanaksenaho , Julia Lappalainen ja Johannes Holopainen . Elokuva on naisten kuvaus naisten kokemuksista ja se perustuu todellisiin tilanteisiin. Tottumiskysymys koostuu kuudesta Yksittäistapauksia-sarjaan kuuluvasta lyhytelokuvasta. Tapahtumat kuvataan suoraan ja totuudenmukaisesti. Seksuaalista häirintää tapahtuu bussissa, kotibileissä, omassa kodissa, firman juhlissa, lomamatkalla ja teatterissa. Näitä tapauksia yhdistää se, että uhri kokee olevansa yksin. Kukaan ei puutu, kaikki vain kääntävät katseensa. Kokemuksistaan kertova leimataan helposti huomionhakuiseksi ja huumorintajuttomaksi. Tottumiskysymys on vahva ja suorapuheinen elokuva, joka näyttää rohkeasti sen, miten erilaista seksuaalinen häirintä voi olla ja miltä se oikeasti tuntuu. Katsojan mielestä on äärimmäisen harhaanjohtavaa, että elokuvaa markkinoidaan draamakomediana – mitä hauskaa seksuaalisessa häirinnässä ja naisten alistamisessa on? Elokuva on kaikessa arkisuudessaan inhottava, vihastuttava ja ahdistava. Seksuaalista häirintää tapahtuu kaikkialla, silti siihen ei uskalleta puuttua. Pinnan alla piilevät valtarakenteet saavat naisen jopa kokemaan häpeää siitä, että häntä häirittiin. Elokuva nostaa esiin vaikean aseman, jossa uhri on. Lomamatkalla tapahtunutta häirintää käsittelevässä lyhytelokuvassa Hilla (Krista Kosonen) avautuu miehelleen kokemistaan tunteista jouduttuaan kourituksi ravintolassa: ”Jos mä olisin menny huutamaan sille, mä oisin raivohullu. Jos mä menisin tekemään sille saman, minkä se teki mulle, mä alentuisin sen tasolle. Ensimmäisestä kouraisusta lähtien mä en voi olla mitään muuta kuin uhri.” Vaikka elokuva koostuukin kuudesta erillisestä tapauksesta, linkittyvät ne silti toisiinsa luontevasti. Kohtausten siirtymät ovat sulavia, samoin leikkaukset ja kuvaus. Näyttelijäsuoritukset ovat onnistuneet. Seksuaalista häirintää kuvaavat kohtaukset voivat nostaa epämiellyttäviä muistoja esiin. Silti se on katsomisen arvoinen ja jokaisen tulisi nähdä se. Tämä elokuva täytyi tulla tehdyksi, ja on hienoa, että se on nyt kaikkien katsottavissa.