Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Mielipide: Utopiaa?

Miltä tuntuisi asua utopiassa, jossa verot ovat vähäiset, lääkäri ehtii jopa kotikäynneille, työttömyys on olematonta sekä valtio ja kunnat ovat velattomia? Lisäksi virkailijat odottelevat asiakkaita, eivät asiakkaat virkailijoita, kuten nykyään. Kuulostaa mukavalta. Ja kokemuksesta voin sanoa, että mukavaa se olikin. Asuin 50-luvulla juuri tällaisessa utopiassa. Kuntaverot pyörivät 10 prosentin tuntumassa eivätkä valtion verotkaan pilviä hiponeet. Esimerkiksi eräänä keväänä 50-luvun lopulla oli työttömiä Suomessa alle 400. Eräänä kesäisenä päivänä kävi kunnanlääkäri kotonani määräämässä minulle viikon lihansyöntikiellon jonkin tarkemmin määrittelemättömän taudin vuoksi. Pari vuotta myöhemmin sama mies käväisi antamassa minulle viikon sairausloman kansakoulusta ankaran vatsataudin vuoksi. Puolta vuotta myöhemmin tuli viikko vapaata tulehtuneen haavan nostattaman korkean kuumeen vuoksi. Ja yhtenä loppusyksyn iltana kävi tohtori kotonamme hoitamassa isämme murtunutta jalkaa. Hän oli kaatunut märän jäätikön peittämällä tiellä pyöräillessään töistä kotiin. Käyntien hintoja en tiedä. Varmaan maksu hoitui jollakin tavalla. Tohtorisetä ei ottanut minua tai isän murtunutta jalkaa pantiksi odottamaan laskun maksamista. 50-luvun lopulla avasi Posti kylällemme oman konttorin yksityisestä omakotitalosta vuokrattuun huoneeseen korvaamaan kyläkaupassa toimineen asiamiespostin. Enää ei tarvinnut jonottaa, kuten usein kaupassa, jossa myyjillä riitti muitakin asiakkaita. Postissa virkailija odotteli asiakkaita tehden sillä aikaa kiireettömiä töitä. 60-luvulla alkoi tilanne muuttua. Verot nousivat, jonotukset pitenivät ja lääkäriin pääsykin alkoi olla hankalaa. 70-luvun öljykriisin seurauksena räjähti työttömyys käsiin. 60 tuhatta työtöntä sai presidentti Kekkosen runnaamaan kokoon hätätilahallituksen hoitamaan työttömyyttä. Ei sekään auttanut. Kehitys jatkuu edelleen. Olisiko edellä kerrotussa jokin opetus nykyisille päättäjille? Kysynpä vain. Juha Nikulainen