Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Kesäkiusat purevat, pistävät tai polttavat, mutta jokaista silti tarvitaan

Kesästä löytyy lämmön ja auringonpaisteen lisäksi monenlaisia kiusoja. Ruotsalainen eläintieteen tohtori Lars-Åke Janzon on koonneet purevat, pistävät sekä polttavat eläimet ja kasvit omaksi kirjakseen Kesäkiusat (Minerva, 2020, 177 sivua). Valtaosa Suomen kesässä häiritsevistä riesoista ovat kuitenkin vaarattomia, mutta toki joukosta löytyy niitä myrkyllisiäkin. Janzon itse pitää maan vaarallisimpana eläimenä puutiaista eli punkkia, koska ne levittävät useita eri tauteja. Jos pidetään kriteerinä kuolemien määrää, silloin Janzonin mukaan vaarallisimpia ovat ampiaiset tai tarhamehiläiset, jotka aiheuttavat eniten kuolemia. Janzon esittelee selkeästi kirjassaan niin lentävät, matelevat, kipittävät, vihertävät kuin märätkin kesäkiusat. Lentävät kesäkiusat ovat liki jokaiselle suomalaiselle tuttuja. Hyttyset, paarmat, mäkäräiset, polttiaiset, ampiaset ja muut kiusat tulevat jo ovella vastaan. Useimmat näistä lentävistä riesoista aiheuttaa piston saaneelle punoitusta ja kutinaa, mutta etenkin ampiaisen ja tarhamehiläisen pistot voivat aiheuttaa joillekin voimakkaita allergisiareaktioita. Vakava allerginen reaktio kehittyy useimmiten 15–20 minuutissa ja vaatii aina hätänumeroon soittamisen. – Pisto itsessään ei ole vaarallinen, tappavaan annokseen tarvittaisiin monta ampiaisen pistoa. Ampiainen voi pistää monta kertaa, toisin kuin mehiläinen, mutta vain naarasampiaisilla on myrkkypistin, Janzon kertoo kirjassaan. Janzonin mukaan Suomen ainoa eläin, jonka myrkky on todella vaarallista monille ihmisille, on kyykäärme. Myrkky on niin vahvaa, että se voi johtaa kuolemaan, mutta onneksi niin käy vain hyvin harvoin. Kyyn puremia saa vuosittain noin 50–100 ihmistä, mutta viimeksi vuonna 1998 Suomessa on todettu ihmisen kuolleen kyyn puremaan. –Jos tallaa vahingossa kyyn päälle ja jatkaa matkaa, käärme ei yleensä edes pure. Mutta jos jää paikalleen seisomaan, käärme tapaa sekä purra että ruiskuttaa myrkkyä, Janzon kirjoittaa. Ihmisille itselleen vähemmän haitallisia riesoja ovat muurahaiset, etanat, jyrsijät ja perhoset. Nämä lajit kiusaavat ihmisiä kuitenkin esimerkiksi tekemällä tuhoja puutarhoissa tai rakennuksissa. Toki muurahaisista ja perhosistakin löytyy lajeja, jotka voivat purra tai pistää. Kyynelyökkönen on ainoa Suomessa tavattu perhoslaji, joka imee verta. Se on kuitenkin hyvin harvinainen eikä sen purema ole juurikaan hyttysenpistoa kummallisempi. Eläinten lisäksi Suomen kesästä löytyy monenlaisia kasveja, joista on kiusaa kesäpäivienviettoon. Yleisin riesa on kasvien ja puiden siitepöly, joka aiheuttaa allergisille oireita pahimmillaan koko kesän. Siitepölyn lisäksi Suomesta löytyy lukuisia myrkyllisiä kasveja. Janzonin mukaan Suomen luonnossa kasvaa noin 200 myrkylliseksi tiedettyä luonnonkasvia, ja avomaan viljelykasvia. – Pelätyimpänä kolmikkona pidetään myrkkykatkoa, lehtoukonhattua ja myrkkykeisoa. Näiden todella myrkyllisten kasvien lisäksi on useita lievästi myrkyllisiä tai sellaisia, jotka vaikuttavat muilla harmillisilla tavoilla, Janzon kirjoittaa. Muita myrkyllisiä luonnossa kasvavia kasveja ovat muun muassa myrkky- ja punakoiso, hullukaali, euroopanmarjakuusi, kultasadepensas, näsiä ja kielo. Kasvista riippuen joko kaikki sen osat tai esimerkiksi vain siemenet ovat myrkyllisiä. Toisista kasveista saa oireita koskettamalla, toisista syömällä. Märistä kiusoista yksi esimerkki on sinilevä, joka leviää usein järvivesien lämmetessä. Leväisessä vedessä ei voi uida, levät voivat vaikuttaa ihmisen ja jopa eläinten terveyteen. Vaikka kesä ja luonto pitää sisällään monia kiusoja ja riesoja, on jokaisella pienelläkin eliöllä merkityksensä ekosysteemissä sekä sen ravintoketjussa. Ilman hyttysiä tai punkkeja, ei ole myöskään lintuja tai muita hyönteissyöjiä. Jokaista eliötä tarvitaan sen ärsyttävyydestä huolimatta.