Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Selkälokki palasi viettämään 15-vuotiskekkereitään Ylä-Kolkkiin lähelle syntymäpaikkaansa

Reijo Reccu Lehtonen kertoo kiinnostavan tarinan selkälokista, jota hän kuvasi Mänttä-Vilppulassa 19. heinäkuuta. – Olin kalassa Ylä-Kolkissa Koivujärvellä. Siellä on mökkimme. Sain kalakaveriksi lokin, niin kuin useinkin tapahtuu. Tsekkasin sen selkälokiksi. Se otti hanakasti kuvauspalkkiona särkeä. Hokasin, että sillähän on kahdet "kihlatkin". Selkälokin tinarengas on HT 239524 ja värirengas CY2A Punainen. – Toinen merkintä oli sellainen putkirengastus. Lähetin sen koodin Luomukselle elikäs Luonnontieteelliselle museolle Helsingin Yliopiston rengastustoimistolle. Lehtonen sai vastauksen ja kuuli kyseisen selkälokin tarinan. – Selkälokki oli rengastettu poikasena kun oli lähtenyt pesästä. Rengastuksesta oli kulunut aikaa 15 vuotta ja 10 päivää. Se oli havaittu 4 kertaa Israelissa. Siellähän on niitä isoja kalanviljelysaltaita, joilla linnut muuttomatkallaan esimerkiksi tässä tapauksessa Afrikkaan piipahtavat tankkaamassa. – Suomessa se oli elellyt havaintojen perusteella Tampereella. Se, mikä tämän ainakin mulle ikään kuin kruunaa, niin se oli rengastettu 13 kilometrin päässä siitä, missä minä sen hokasin. Se oli kaiketi tullut pitämään 15-vuotiskekkerit syntymäpaikoilleen? Lehtonen tarinoi. Selkälokki on taantunut Suomessa voimakkaasti 1980-luvun alusta alkaen, erityisesti sisämaassa, Perämerellä ja etelärannikolla. Laji luokitellaan nykyisin erittäin uhanalaiseksi. Parimääräksi arvioidaan 3 000 - 7 000, kun 1900-luvun alussa selkälokki oli kalalokin rinnalla lokeista yleisin.