Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Tulospalvelu

Miltä eduskuntavaalit näyttävät tilastotiedon valossa

Vaalihuoneistot vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ovat auki vielä puolisentoista tuntia. Ehdolla on 2 468 ehdokasta. Edellisissä eduskuntavaaleissa heitä oli 322 vähemmän. Ehdokkaista 990 toimii aktiivisesti oman kuntansa valtuustossa. Eniten kunnanvaltuutettuja on ehdolla Kokoomuksella, prosenttiluvulla 72,5. Lukumääräisesti eniten valtuustossa työskenteleviä ehdokkaita on Sosialidemokraateilla lukemin 155. Istuvia kansanedustajia on näissä vaaleissa ehdolla 165. Prosentuaalisesti on kyse 6,7 prosenttia kaikista ehdokkaista. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Näissä vaaleissa kansanedustajan paikoista kisaa 19 rekisteröityä puoluetta. Puolueita on neljä enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Liike Nyt sen sijaan ei ole puolueeksi rekisteröitynyt vaan toimii poliittisena liikkeenä, Tilastokeskuksesta todetaan. Kaikista ehdokkaista 70 prosenttia on nykyiseen eduskuntaan valittujen puolueiden Kokoomuksen, Sosialidemokraattien, Perussuomalaisten, Keskustan, Vasemmiston, Ruotsalaisten, Vihreiden ja Kristillisten asettamia. Joukkoon lukeutuvat myös Siniset. Niistä puolueista, joista ei nykyiseen eduskuntaan valittu kansanedustajaa, eniten on asettanut ehdokkaita Tähtiliike 175 ehdokkaalla. Vähiten ehdokkaita on Eläinoikeuspuolueella, 17 ehdokasta. Puolueiden ulkopuoleltakin voi asettua ehdolla. Tällaisia ehdokkaita on koko maassa 136. Miehinen eduskunta – Eduskuntavaalien ehdokkaana on aina ollut enemmän miehiä kuin naisia. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa miehiä on 1 432 ja naisia 1 036. Naisten osuus on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin 2015, Tilastokeskuksesta kerrotaan. Ehdolla olevien naisten osuus on alhaisin Perussuomalaisilla prosenttilukemalla 31,5 ja korkein Vihreillä prosenttilukemalla 62. Naisehdokkaiden osuus oli suurin Feministisellä puolueella 81,6 prosentilla ja pienin Kommunistisella työväenpuolueella prosenttilukemalla 6,3. – Kaikkien eduskuntapuolueiden ehdokkaista miehiä on 53,1 prosenttia. Puolueissa ja valitsijayhdistyksissä, joista ei valittu edustajia nykyiseen eduskuntaan miesten osuus ehdokkaista on 69,5 prosenttia. Nelikymppisistä ylöspäin Ehdokkaiden keski-ikä on 46,9 vuotta. Ehdokkaista 40 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia on 1 675. Ehdokkaista 31 on täyttänyt 75 vuotta tai on sitä vanhempia. Yhteensä 137 ehdokasta on 25 vuotta tai sitä nuorempia. Eduskuntapuolueista suhteellisesti eniten alle 25-vuotiaita ehdokkaita on Ruotsalaisella kansanpuolueella, 12,2 prosenttia, ja vähiten Perussuomalaisilla 0,9 prosenttia. Suhteellisesti eniten 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia on ehdolla Sinisten riveissä, 19,7 prosenttia, ja vähiten Vihreillä, 3,7 prosenttia. Työelämässä näiden vaalien ehdokkaista on 72,9 prosenttia, työttömiä 8,9 prosenttia ja työvoiman ulkopuolella 18,2 prosenttia. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Suhteellisesti eniten työllisiä on Kokoomuksella, 91,5 prosenttia, ja vähiten Sinisillä, 59,9 prosenttia. Työvoiman ulkopuolisiin luetaan opiskelijat, eläkeläiset sekä varus- ja siviilipalvelusmiehet. Ehdokkailla tuloeroja Kun ehdokkaiden vuosituloista lasketaan keskiarvo, saadaan 29 111 euroa. – Suurimmat tulot ovat Kokoomuksen asettamilla ehdokkailla, yli 47 000 euroa vuodessa. Pienimmät vuositulot on mitattu Sinisten ehdokkailla, noin 26 000 euroa. Suomessa on vielä muutama kymmenen kuntaa, jotka eivät käytä Oikeusministeriön äänioikeusrekisteriä. Eduskuntavaaleja koskevia tilastoja on kerätty vuodesta 1907 alkaen. Lähde: Tilastokeskus