Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Janette Holmströmin taide pohtii ympäröivien rajojen ja rakenteiden keinotekoisuutta: ”Miten olla osana eikä irrallaan maailmasta?”

Valokuvan, installaation ja valon parissa työskentelevät helsinkiläinen taiteilija Janette Holmström etsi Mänttä-Vilppulasta erilaista ympäristöä ja kiinnostuksen kohteita. Holmströmin piti viettää Mäntässä Serlachius-residenssissä kuukausi työstäen omia teoksiaan, mutta koronavirustilanne sulki residenssin. Holmströmin työ teosten parissa onkin jatkunut Mänttä-Vilppulan sijaan Helsingissä. – Mäntässä huomion herättävät erilaiset asiat kuin esimerkiksi Helsingissä. Residenssissä minun oli tarkoitus jatkaa työskentelyä aiemmin kerätyn sekä uuden, paikan päältä löytyneen materiaalin parissa, Holmström kertoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Residenssissä olisi ollut hyvät tilat toteuttaa isompia veistoksia ja testata eri materiaaleja. Ajatuksenani oli saada joitain valmiita teoksia, sillä teosten on tarkoitus olla esillä Galleria Huudossa elokuussa. Ympäröivällä maailmalla on Holmströmin taiteessa keskeinen rooli. Hän kertoo tekevänsä ympäristöönsä tutkimusretkiä ja keräävänsä niiltä mukaan vastaantulevia objekteja sekä tilanteita. – Löytämieni materiaalien kautta pohdin meitä ympäröiviä rajoja ja rakenteita sekä niiden keinotekoisuutta. Pohdin, miten olla osana eikä irrallaan maailmasta, kun meillä on niin monia rakenteita, jotka ohjaavat meitä liikkumaan vain tarkasti rajatuilla alueilla, Holmström kuvailee. Holmström kertoo teoskokonaisuuksiensa viime vuosina muodostuneen pääosin valokuvista ja veistoksenomaisista installaatioista. – Rakennan tapahtumista pienoismalleja, joissa käytän retkiltä löytämiäni materiaaleja rakennuspalikoiden tapaan, joita voi myös kasata uudelleen, Holmström kertoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Ympäristöä hyödyntävän taiteen lisäksi Holmström kertoo vuosien varrella kasvavana kiinnostuksen kohteena hänellä on ollut omavaraisuus ja aktiivisen taiteilijayhteisön rakentaminen. – Taiteilijat luovat ulospäin, ja siksi on tärkeää, että meille on tarjolla työskentelyämme tukevaa toimintaa. Esimerkiksi koulutuksella ja residensseillä on tässä tärkeä rooli, Holmström sanoo. Serlachius-residenssiin Holmström kertoo hakeneensa siksi, koska oli kuullut siitä paljon hyvää. Kaupunki oli hänelle kuitenkin jo entuudestaan tuttu, sillä hän oli pari vuotta sitten mukana Mäntän kuvataideviikoilla taiteilijana. – Vaikka kokemus residenssistä jäi lyhyeksi, vain pariksi viikoksi, oli se silti todella hyvä, Holmström sanoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Helsinkiläisen Janette Holmströmin juuret ovat Karjalassa, ja hän on asunut Imatralla 15 vuotta. Hän on valmistunut Imatran taidekoulusta kuvataiteilijaksi 2008 ja opiskelee tällä hetkellä valokuvataiteen maisteriohjelmassa Aalto-yliopistossa. – Lusikka on vuosien varrella ollut monessa hyvässä sopassa, ja olen ollut muun muassa järjestämässä monitaiteellista Kontufolk-festivaalia sekä perustamassa taidekeskusta Imatralle. Olen toteuttanut myös joitain julkisia taideteoksia Imatran kaupungin keskustaan, Holmström päättää.