Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Epänormaali Norma

Norma Ross. Hän on ensimmäinen kosketukseni  Sofi Oksasen kirjallisuuteen. Ehkäpä myös viimeinen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Oksasen Norma -kirja olisi ollut huono. Se tarkoittaa enemmin sitä, että annan Oksasen oman persoonan vaikuttaa liikaa siihen, millaisen mielipiteen muodostan hänen kirjallisuudestaan. En henkilökohtaisesti suuresti välitä Sofi Oksasesta, sanottakoon se nyt suoraan. En siis ole lukenut muita Oksasen teoksia ja tuskin olisin lukenut tätäkään ellei se olisi minulle vahingossa postilaatikkoon tupsahtanut. Uteliaisuus tässäkin tapauksessa voitti, halusin tietää, millaista kaunokirjallisuutta Oksanen kirjoittaa. Norma kertoo nuoresta naisesta Norma Rossista, joka elää äitinsä kanssa kahdestaan. Norman äiti Anita työskentelee puoliksi omistamassaan parturi-kampaamossa ja erilaisista henkisistä ongelmista kärsivä Norma puolestaan etsii vielä sitä hänelle itselleen sopivaa työtä. Kuviot kuitenkin muuttuvat, kun Anita menehtyy onnettomuudessa palatessaan lomamatkaltaan. Anitan ystävät ja sukulaiset yrittävät auttaa Normaa ja saada samalla selville, mistä Anita onnistui hankkimaan ukrainalaiset hiuspidennykset. Niiden kysyntä on kova ja niiden laatua ei voi mikään muu korvata. Normaa kummastuttaa onnettomuus, jossa hänen äitinsä menehtyi. Oliko se sittenkään onnettomuus vai ei. Norma alkaa selvitellä tapahtunutta omilla tutkimuksillaan, mutta hän ei halua missään nimessä muiden saavan selville hänen puuhiaan. Ja miten ihmeessä ukrainalaiset hiustenpidennykset liittyvät tähän kaikkeen soppaan ja itse Normaan. Monisyinen ja sekava tarina kietoutuu entistä voimakkaammin Norman ympärille. Oksasen Norma pitää sisällään monia erilaisia teemoja, jotka liittyvät niin hiuskauppaan, kohdunvuokraukseen kuin omituisiin lääketieteellisiin poikkeuksiin. Kaikkien näiden teemojen sekamelskassa lukijan on osittain vaikea pysyä perässä ja pitää kaikkia lankoja käsissään kirjan tapahtumista. Itselleni lukijana jäi Normasta hyvin epämääräinen kuva. Ehkä keskittymiseni herpaantui tietyssä merkityksellisessä kohdassa, koska minusta kaiken avaava punainen lanka jäi puuttumaan. Mietin kirjaa lukiessani monesti, että mistähän tämä kaikki oikein sai alkunsa. Norman lukeminen vaatii sataprosenttisen keskittymisen, jotta sen tarina avautuu lukijalle kunnolla. Yhdenkin pienen yksityiskohdan menettämällä, tarinasta tulee sekava pullamössö kaikkea. Tarinan syvällisempi ajatusmaailma ei minulle avautunut. Kuten joku muukin teoksen arvostellut on todennut, että Norma jotain ihan muuta mihin on totuttu, niin sitä se todella on. Helmet-lukuhaasteeseen Norma sopii kohtiin 11. Kirjassa käy hyvin, 14. Kirjan tapahtumat sijoittuvat yhteen tai useampaan maahan, 17. Kirja käsittelee yhteiskunnallista epäkohtaa, (21. Kirja ei ole mukavuusalueellani,) 43. Suomalainen kirja, joka on käännetty toiselle kielelle ja 46. Kirjan nimessä on vain yksi sana. Seuraavaksi luen tämän vuoden elokuussa ilmestyvää kirjaa, C.J. Tudorin  Liitu-ukkoa.  Se on myös sellainen teos, johon en normaalisti itse tarttuisi, mutta ehkäpä se yllättää minut.   Kirjoittanut: Sofi Oksanen Kustantaja: Like Ilmestynyt: 2015 Sivumäärä n. 300