Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Jääkiekkotuomarin elämäkerta sekoittuu runoilijan ajatuksiin – Tarkoituksella ja ei

Hymyilemätön, jämäkkä ja jäyhä. Sellainen on pitkän uran jääkiekkotuomarina tehnyt erityisluokan opettaja  Timo Favorin  tamperelaisen Linda Huhtisen kirjoittamassa kirjassa Tuomari . Tuomari läpileikkaa Favorinin uran jäähalli ja kaupunki kerrallaan. Favorin muistelee oman tuomaritaipaleensa alkutahdeista aina viimeiseen hänen viheltämäänsä otteluun asti. Kuten arvata saattaa on lajin parista löytynyt vuosien saatossa elinikäisiä ystäviä ja roppakaupalla tuttuja. Vaikka sanaharkkaa on syntynyt tuomarin ja pelaajien tai valmentajien välillä kaukalossa, on asiat usein unohtuneet jo hallin oven sulkemisen jälkeen. Toki on jääkiekkohistoriassa myös sellaisia tapauksia, joita on puitu jälkikäteen pidempäänkin. Huhtisen teos avaa lukijalla oven raolleen maailmaan, johon harvalla on pääsyä. Se kertoo, mitä kaikkea tuomarin tehtävät pitävät sisällään sen kaukalossa näkyvän työn lisäksi. Miten jääkiekkotuomarit kestävät yleisön jatkuvan huutelun ja nälvimisen? Siihenkin kysymykseen Favorin on saanut vastata lähes kyllästymiseen asti. Favorin on jääkiekkotuomarityölleen omistautunut ja päättäväinen mies, joka ei pienistä hetkahda. Syvemmältä löytyy kuitenkin jonkinlainen herkkyys ja vahva halu auttaa heikompaa. Tämä puoli korostuu enemmän Favorin päätyössä joustavan perusopetuksen opettajana yläkoulussa. Favorin on pidetty ja kunnioitettu opettaja. Matemaattisesta lahjakas Favorin tulkitsee osin maailmaakin matemaattisin silmälasien läpi. Vaikka Tuomari on kirja, joka keskittyy jääkiekkotuomarin elämään, se kuvaa laajemmin itse Favorinia ihmisenä. Kirjan tarkoitus on ollut kertoa, millainen ihminen Favorin oikeasti on. Sitä tukemaan on annettu puheenvuoro monille Favorinin lähipiiriin kuuluville ihmisille. Huhtisen kirja vastaa ennakko-odotuksiin siinä, että se avaa suurelle yleisölle jääkiekkotuomarin työtä aiempaa enemmän. Se vie lukijan hetkittäin kaukaloon luistimet jalassa tuomarin viereen. Huhtinen on selkeästi päässyt Favorinin pään sisään, ainakin jollain asteella. Kirjan rakenne muodostuu kiekkokaupunkien mukaan ja jokaisesta kaupungista on oma tarinansa. Useissa kuitenkin löytyy paljon toistoa, mikä saa lukijan välillä pohtimaan olisiko ne voinut tiivistää yhdeksi kokonaisuudeksi. Muutoinkin kirjassa on aika-ajoin kohtia, jossa sama asia saatetaan selittää kahdella eri tavalla jopa samalla sivulla. Siitä jää lukijalle viimeistelemätön vaikutelma, ja välillä jopa miettii, onko tällä haluttu saada vain tekstiin lisää pituutta. Huhtinen on halunnut tietoisesti yhdistää miehiseen lajiin herkkää runoutta. Runojen yhteys kyseiseen kaupunkiin tai siihen liittyvään tekstiin eivät ainakaan itselleni avautuneet, mutta toisaalta niistä ei ollut haittaakaan. Kirjan tekstissä huomaa välillä runoilijan puskevan kirjailijan ylitse ja suora teksti muuttuukin yhtäkkiä sanajärjestykseltään runomaisemmaksi ja tietyt maneerisanat toistuvat lauseissa. Eniten kirjassa itseäni häiritsi lukijana se, että kirjailija nostaa itsensä rooliin. Halusin lukea kirjaa Favorinista ja hänen ajatuksistaan, en kirjailijasta ja hänen omista ajatuksistaan. Toki kirjailija luo tekstiin omia tulkintojaan, mutta ilman, että tekee siitä numeroa. Mira Metsälä   Kirjoittanut: Linda Huhtinen. Julkaistu: Syyskuussa 2019. Sivumäärä: 367 sivua. Kustantaja: Bazar kustannus.