Kevät lähestyy, ja moni katselee jo sormet syyhyten kukkien ja vihannesten siemeniä. Kysyimme tietokirjailijalta, biologilta sekä puutarha- ja luontoalan yrittäjältä Leena Luodolta, joko saa alkaa kylvää. Luoto vetää Facebookissa tutkittuun tietoon perustuvaa Puutarhan parhaaksi -ryhmää, jossa on yli 20 000 jäsentä.
Nyt keskustellaan paljon lauttaidätyksestä. Mitä se tarkoittaa?
Lauttaidätyksessä vesiastian päälle laitetaan kelluva elementti, esimerkiksi styroksilevy. Sen päälle laitetaan vaikkapa suodatinpussi tai talouspaperia niin, että paperin reunat osuvat veteen. Paperi imee laidoiltaan kosteutta suoraan vedestä. Siemenet kylvetään paperin päälle paljaana. Ideana on, että näin näkee, alkaako siemen itää vai ei. Tämä sopii valossa itäville kasveille. Jos siemenet vaativat itääkseen pimeää, lautta pitää viedä pimeään.
”Vaaranpaikkana on, että alustasta voi tulla liian märkä, jolloin siemeniin iskee home. Tai jos ei tarkkaile paperialustaa, ja se pääsee välillä kuivahtamaan, niin peli on pelattu. Homma vaatii huolellisuutta. Jos taas laittaa jonkin muovikelmun siementen päälle, kosteus nousee entisestään ja homeen vaara on suuri.”
Missä vaiheessa itäneet siemenet siirretään lautalta multaan?
”Yleensä muutamassa päivässä. Jos juuri pääsee liiaksi kasvamaan, siltä loppuvat ravinteet.”
Koska on hyvä aika kylvää?
”Toppuuttelisin kylvöintoa vielä vähän. Nyt ei kannata hötkyillä ennen maaliskuun puoltaväliä. Jos tulee toukokuussa kauhean kylmää lämpöpyrähdysten jälkeen, hallantorjuntatuska taimien kanssa voi olla suuri.”
Luodon mukaan yksivuotisten kukkien kanssa voi laskea aikaa taaksepäin halutusta kukinnasta ja arvioida siitä, koska pitää kylvää. Kasvuajan näkee pussista. ”Koska keväällä on niin paljon kevätkukkijoita, en itse kiirehdi asiaa. Kun vetkuttelee vähän vaikka samettikukkien kanssa, ne kukkivat sitten hyvin pitkään kesällä. Etumme täällä Suomessa on se, että kohta päivä on taas pidempi kuin yö. Valoisat tunnit auttavat meitä ottamaan jopa keskieurooppalaisen kasvatuksen kiinni.”
Miten itse kylvät siemenet?
”Kylvän siemenet multaan esimerkiksi muovisiin, kanankoivista jääneisiin muovirasioihin. Teen oman multasekoituksen. Siinä on kylvö- ja taimimultaa, kasvusammalta, joka estää homeita, sekä hiekkapitoista kaktusmultaa. Kylvän siemenet poikittaisiin lyhyisiin riveihin rasian lyhyen sivun suuntaisesti. Pistän useita lajeja samaan rasiaan ja jätän väliin tilaa. Näin taimet saa helposti koukittua ylös pienellä tikulla.”
Miten saat kaiken mahtumaan ikkunoille?
”Porrastan kylvöä niin, että kylvän ensin niiden lajien siemenet, jotka viihtyvät taimina viileämmässä, ja ne voi lopulta viedä päiviksi kasvihuoneeseen, esimerkiksi leijonankidat, kaunosilmät ja kesäpäivänhatut. Viimeisenä kylvän siemenet, jotka tarvitsevat paljon lämpöä.”
Mitkä kasvit sopivat aloittelijalle?
”Aloittaisin vaikka samettikukista. Niiden taimet ovat selkeitä, ne on helppo koulia ja lajikkeita on joka lähtöön. Vihanneksista suosittelen irtolehtistä salaattia. Esikasvatuksen voi aloittaa huhtikuun alkupuolella ja sitten siirtää taimet ulos. Kehäkukankin voi esikasvattaa. Riippuva keijunmekko voisi olla aikaisimpana aloittelijan listalla.”
Miten taimista saisi mahdollisimman tanakoita?
”Valo tekee tanakan taimen. Pimeys ja lämpö saavat aikaan honteloita kasveja. Kannattaa odottaa, että valoa on paljon. Toinen vaihtoehto on hankkia kasvilamppu.”
Miksi kasvit koulitaan?
Luoto muistuttaa, että noin 90 prosenttia kasveista pitää koulia, eli taimelle nousseet siemenet istutetaan uudelleen syvemmälle. ”Muuten ne venähtävät pitkiksi ja ohuiksi. Tämä pätee, idätät siemeniä sitten lautalla tai perinteisemmin. Mitä isompi kasvi on, sitä haarautuneemmat sen juuret ovat. Siirrellessä ne menevät helposti rikki. Koulimisen kanssa ei mielestäni siis kannata vetkutella. Ison juuriston riipiminen on aina hankalampaa kuin pienemmän.”
Miten valitset kasvisi?
”Valintaperusteitani ovat helppous ja kasvuaika. Ja toki katson myös sitä, miltä kukkanen näyttää. Suosin hyönteisille sopivia kasveja. Vaihtelen kukkapenkin pääväriä vuosittain. Ei kannata juosta trendinimien perässä, vaan miettiä puutarhan ulkonäköä ja fiilistä.”
Idea Puutarhan parhaaksi -ryhmästä syntyi eräässä Luonnonvarakeskuksen työryhmässä, jossa harmiteltiin, että oikea tieto ei siirry eri toimijoiden välillä. Luoto perusti pyynnöstä ryhmän, jossa jaetaan nyt tutkittua tietoa kansan kielellä asiantuntijoilta kaikille. ”On eri asia tietää, kuin olla tietävinään. Itse olen linkittäjä kysyjän ja vastaajan välillä”, Leena Luoto sanoo.
Olet kirjoittanut juuri kirjan kumppanuuskasveista. Mitä ne ovat?
”Kasveja, jotka tavalla tai toisella vaikuttavat toisten kasvien kasvuun, esimerkiksi siihen, miten kasveja ravinnokseen käyttävät hyönteiset löytävät ne. Jos vaikka jokin kasvi uhkaa aina tulla ötököiden syömäksi, laitankin vierelle jonkin toisen, joka estää tätä. Samettikukka ja kaali ovat monelle tuttu esimerkki, mutta kirjassani kumoan samettikukan kaikkivoipaisuuden. Itse sain lehtikaalin säästymään, kun istutin sen lähelle kiinankaalia, johon kirpat menivät.”
Miksi kumppanuuskasvit ovat tärkeitä?
”Rikkaissa maailman maissa halutaan nyt eroon torjunta-ainekuormista. Kehittyvissä maissa taas niihin ei ole varaa, joten sielläkin etsitään luonnon omia keinoja kasvintorjuntaan. Molempiin vastaus löytyy kumppanuuskasveista.”
Mitä luonnon keinoja voisi kokeilla omalla kasvimaallaan?
”Yrteissä on monia, jotka hämäävät ötököitä tuoksullaan, muun muassa basilika tai salvia. Terttuseljasta voi tehdä uutteen tai mössön, jolla itsekin sain kirpat häipymään.”
Miten houkuttelisit pölyttäjiä?
”Omenatarhoilla annetaan voikukkien kukkia omenapuiden alla. Niihin tulee paljon kesymehiläisiä. Kun puu sitten alkaa kukkia, voikukat leikataan ja samat mehiläiset nousevat pölyttämään omenankukkia.”
Millä voisi ajaa pois jäniksen, joka tulee aina syömään kesäkurpitsankukat?
”Naapurini pihasta kaadettiin tuomi. Hän silppusi sen. Silppu haisee ihan karvasmanteliöljylle. Meillä rusakot verottavat yleensä krookuksia. Laitoin silppua krookuksien viereen, ja ne säästyivät.”