Mitä mahtuu vuosien 1925 ja 2023 väliin?
1993 Ilmavoimien joukko-osastojen komentajien ja Valmetin johtajien sukset eivät menneet ristiin, kun he viime tiistaina mittelivät Hallin varuskunnan maastossa taitojaan hirvenhiihdossa.
Ilmavoimien komentajat ja Valmetin johtajat ovat vuosittain tavanneet toisiaan Kuorevedellä hirvenhiihdon merkeissä jo vuodesta 1985 alkaen. Perinteen laittoivat aikanaan alulle silloiset Ilmavoimien teknisen koulun johtaja Pekka Pellinen ja Valmetin lentokonetehtaan johtaja Juhani Mäkinen.
Viime tiistaiseen hirvenhiihtoon liittyi kiertokäynti Valmetin lentokonetehtaalla, missä ilmavoimien edustajille esiteltiin muun muassa Hornet-projektin etenemistä, niiden vastakauppatilannetta sekä viimeisiä Redigo-kauppoja. Keskustelut ja kanssakäyminen jatkui päivän mittaan hiihtokilpailun aikana ja huipentui saunan lauteilla sekä palkintojenjakotilaisuudessa.
”Tällaiset tapaamiset ovat tärkeitä, ja kilpailu tietysti tuo lisää osallistumismotivaatiota”, kertoi hirvenhiihdossa hopealle yltänyt kenraali Nikunen.
”Päällimmäisenä asiana tapaamisessa on nyt ollut Hornet-projekti, jossa olemme edenneet hyvässä yhteistyössä. Mitään ristikkäisiä asioita ei ole, ja olemme tyytyväisiä projektin etenemiseen Valmetilla. Hyvältä näyttää myös Redigon tilanne. On myös ilmavoimien etu, jos niitä saadaan myytyä isompia sarjoja vientiin”, Nikunen sanoi.
Myös pääjohtaja Sundberg vahvisti Nikusen puheet hyvästä yhteistyöstä. Hänen mukaansa Valmetin ja ilmavoimien välillä vallitsee sellainen kiinteä liikesuhde, jollaisiin muualla maailmassa ollaan juuri pyrkimässä.
Itse hirvenhiihto käytiin lähes normaaleilla säännöillä paitsi, että aseena oli rynnäkkökivääri ja lopputuloksiin vaikutti lisäksi kilpailijoiden ikäkerroin. Hiihtomatkaa oli kaikkiaan seitsemän kilometriä, ja matkan varrella oli arviointitehtävä ja ammuntapaikka.
Voiton vei aikaisemminkin paremmuutensa näyttänyt Keijo Kepsu Ilmavoimien Viestikoulusta Tikkakoskelta.
9 Mäntän seudun osuuspankki on valittu vuoden osuuspankiksi Pirkka-Hämeessä. Mäntän seudun osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtaja Martti Talja (vas.), toimitusjohtaja Erkki Lauronen ja johtokunnan puheenjohtaja Tauno Mäkälä vastaanottivat Pirkka-Hämeen osuuspankkiliiton Vuoden pankki -tunnustuksen.
Mäntän seudun osuuspankille tunnustusta
1993 Mäntän seudun osuuspankki on valittu vuoden osuuspankiksi Pirkka-Hämeessä. Valinnan teki Pirkka-Hämeen osuuspankkiliiton johtokunta, jonka mukaan pankki on pitkällä aikavälillä kehittynyt tasapainoisesti toimialueellaan.
Johtokunnan palkitsemisperusteluissa todetaan, että Mäntän seudun osuuspankin hallinto on kehittänyt pankkia pitkäjänteisesti. Samoin pankin toimiva johto ja henkilökunta ovat hallinnon päättämien suuntaviivojen mukaisesti tehneet määrätietoista työtä pankin kehittämiseksi ja kasvavan asiakaskunnan palvelemiseksi.
Mäntän seudun osuuspankin talletukset kasvoivat viime vuonna 31,5 miljoonaa markkaa eli noin 17 prosenttia ja asuntolainaukset 31,1 miljoonaa markkaa eli noin 16 prosenttia. Pankkitoiminnan bruttotulos oli lähes viisi miljoonaa markkaa ja koko liiketoiminnan bruttotulos lähes neljä miljoonaa markkaa.
Pankin pääkonttori sijaitsee Mäntässä ja sivukonttorit Kuoreveden Hallissa sekä Vilppulan kirkonkylässä ja Pohjaslahdella. Toimitusjohtajana toimii Erkki Lauronen, hallintoneuvoston puheenjohtajana Martti Talja ja johtokunnan puheenjohtajana Tauno Mäkelä.
Pankki palkittiin Pirkka-Hämeen osuuspankkiliiton kokouksen yhteydessä keskiviikkona Nokialla. Liittoon kuuluu 26 osuuspankkia.
9 Lylyn ja Kolonsalmen suunnalla on puuhattu kuorevesiläisten lasten viemistä kouluun yli kuntarajan Juupajoen puolelle Lylyyn, mikäli Pihlaiston koulu suljetaan. Lylyn koulun puolella järjestettiin avoimien ovien päivä, jossa Tuula Valkeajärvi (vas.) piti kirpputoria Riikka Lensun ja Minna Perälän kanssa.
Kustannuksia selvitetään – Kuorevedelle ei maksupakkoa Lylyn koulusta
1993 Lylyn ja Kolonsalmen suunnalla on puuhattu kuorevesiläisten lasten viemistä kouluun yli kuntarajan Juupajoen puolelle Lylyyn, mikäli Pihlaiston koulu suljetaan. Oppilaiden vanhemmat eivät voi vapaasti valita heidän koulunkäyntikuntaansa, mikäli he haluavat kunnan maksavan lasten koulunkäynnin. Päätösvalta maksuasiassa on Kuoreveden koulutoimenjohtaja Tapani Vihron mukaan yksiselitteisesti kunnalla.
”Vanhemmilla on pyhä oikeus valita koulunkäyntipaikka mistä tahansa, mutta kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää maksutonta koulua kuin yhdessä paikassa, ja sellainen meillä on kaikille osoittaa”, Vihro selvensi.
Mikäli kunta ei kustannuksia maksa, vanhemmat voivat toki itse kustantaa lastensa koulunkäynnin vieraassa kunnassa.
Vihron mukaan on periaatteessa täysin mahdollista, että kolonsalmelaiset 10-15 lasta voivat käydä koulua Lylyssä. On kuntien välinen sopimusasia, kuinka paljon oppilaan koulunkäynti maksaa. Käytännössä yleensä peritään opetushallituksen vahvistamat kotikuntakustannukset, joka on tässä tapauksessa noin 22 000 markkaa oppilasta kohden vuodessa.
Pihlaiston ja Hallin koulujen lakkauttamisesta aiheutuva opettajien ja muun henkilöstön väheneminen ja siitä aiheutuva menojen pieneneminen on jo huomioitu kunnan talousarviossa, ja niiden koulujen oppilaat pystytään Vihron mukaan opettamaan muiden koulujen työvoimaa lisäämättä.
3 Suurella kohulla ja Kristillistä liittoa edustavan ministerin Toimi Kankaanniemen myötävaikutuksella tiistaina myynnistä pois vedetty salmiakkikoskenkorva on maistunut hyvin myös Mäntän Alkon asiakkaille. Raila Koppelojärvi esitteli Mäntän Alkon viimeistä Salmiakkikoskenkorvapulloa.
Loppui Alkosta jo ennen kieltoa – Salmiakkikossu maistui myös Mäntän alueella
1993 Suurella kohulla ja Kristillistä liittoa edustavan ministerin Toimi Kankaanniemen myötävaikutuksella tiistaina myynnistä pois vedetty salmiakkikoskenkorva on maistunut hyvin myös Mäntän Alkon asiakkaille.
Juomaa on Mäntässä kulunut noin 600 pulloa viikossa, ja viimeisin liikkeen saama toimitus loppui kesken jo ennen kieltopäätöstä. Suosiostaan huolimatta karkkijuoma ei ole kuitenkaan yltänyt lähellekkään tavallisen Koskenkorvan 1600-1700 pullon viikkomyyntiä.
Paikallisjohtaja Ilkka Kekki Mäntän Alkosta suhtautuu periaatteessa myönteisesti lastenkin suosikkijuomaksi väitetyn tuotteen myynnin lopettamiseen sen yhteydessä ilmenneiden ongelmien vuoksi.
”Kieltäminen on toisaalta hankalaa, koska me pyrimme tyydyttämään asiakkaiden toiveet niin hyvin kuin pystymme. Tässä mielessä myynnin lopettaminen on valitettavaa”.
Kekki muistuttaa, että kyseinen juoma ei ole ensisijainen ja vaikuttavin syyllinen alaikäisten lisääntyvään alkoholin käyttöön liittyviin ongelmiin. ”Ei ongelma ole siinä juomassa, vaan siinä, että jotkut täysi-ikäiset välittävät sitä nuorisolle. Ehkä tämä on hyvä tilaisuus herättää keskustelua näistä vastuuasioista. Ei ole yhdentekevää, miten alkoholia välitetään nuorille”, Kekki totesi.