Jos koronavuodet eivät olisi iskeneet väliin, olisi lauantaina Vilppulan Koskisalissa soitettu jo neljännetkymmenennet talkoot. Nämä juhlat ovat siis vielä edessä.
Jo ennen varsinaisen tilaisuuden alkua tuli selväksi, että tällä kertaa soittopaikaksi valittu Koskisali oli nappivalinta, vaikka paikat meinasivatkin loppua kesken. Tunnelma täynnä yleisöä olevassa salissa on jotain ihan muuta kuin soittaa tai kuunnella soittoa puolityhjässä salissa. Siitä nauttivat kaikki. Eritoten siinä tapauksessa, että soitto sujuu.
Koskisalin paikat täyttyivät ilahduttavasti ja yleisö sai nauttia laadukkaasta pelimannimusiikista ja sen päälle vielä tansseista.
Nyt täytyy todeta, että kyllähän se sujui, vaikka paikalla olleet soittajat soittivat ohjelmassa olleet kappaleet ensimmäistä kertaa yhdessä vasta hiukan ennen varsinaista esitystä. Kapellimestari Erlend Jantsikene kehaisi, että kaikki ovat näköjään harjoitelleet tunnollisesti tykönään.
Yleisön joukossa istui myös Erkki Irjala. Mies joka vuonna 1984 polkaisi Pohjaslahdella pystyyn kaikkien aikojen ensimmäiset Pelimannien Soittotalkoon. Hänen mukaansa idea syntyi lypsyjakkaralla.
Pelimanni Talkoiden isä Erkki Irjala löytyi yleisön joukosta.
Sen jälkeen soittoja on järjestetty vuorovuosina eri paikkakunnilla. Soittotalkoisiin on osallistunut pelimanneja Haapamäeltä, Juupajoelta, Jämsästä, Keuruulta, Kuorevedeltä, Mäntästä, Petäjävedeltä, Vilppulasta ja Virroilta. Tällä kertaa paikalla oli aika vähän soittajia, eivätkä kaikki edellä mainitut taajamat olleet edustettuina.
Pumpun Henki soitti konsertissa neljä kappaletta. Vasemmalta Heikki Manninen, Matti Ahonen, Kaja Jantsikene ja Erlend Jantsikene.
Tänään orkesteria johtanut Erlend Jansikene tutustui pelimannitouhuun heti muutettuaan Suomeen 90-luvun lopulla. Vuonna 1996 hän veti Keuruun Pelimanneja ja muistaa vielä hyvin Kisakaarteella järjestetyt Soittotalkoot. Silloin tehtiin ohjelmaan muutos, joka on kantanut näihin päiviin asti. Siihen asti jokainen ryhmä esitti erikseen muutaman kappaleen ja lopuksi vielä kaikki soittivat tanssimusiikkia erikseen. Homma ei oikein ottanut toimiakseen, koska jatkuvat jouduttiin vaihtamaan porukoita lavalle.
”Silloin päätettiin, että ensin soitetaan yhdessä tunnin konsertti ja sen jälkeen siirrytään esittämään vuorotellen tanssimusiikkia. Siitä lähtien näin on toimittua ja ilmeisen toimivasti”, kertoo Jantsikene vähän ennen ohjelman alkua.
Vilppulassa asuva Päivi Kainulainen on soittanut huilua pikkutytöstä lähtien. Hän oli yksi talkoiden harvoista naissoittajista.
Kaksi minuuttia yli kello 18 ohjelman juontaja Heikki Manninen toivottaa yleisön tervetulleeksi ja esittelee yleisön joukossa istuvan idean isän Pentti Irjalan.
Jantsikene tulee johtamaan ja konsertti alkaa Fredrik Koivikon ja hänen isänsä Janne Koivikon säveltämillä polkilla.