Kun algoritmi syrjäytti turbiinit

5.10. 6:00

Sähköyhtiö siirsi sopimuksemme vesisähkön piiriin, samana päivänä kun se ennusti tekevänsä huipputuloksen. Tämä herätti toiveita, sillä yhtiöllä on Tampereen koskissa useita vesivoimaloita, joiden turbiinit pyörittävät generaattoreistaan halpaa sähköä.

Edellinen oli sarkasmia, sillä energialaskumme tulee kolminkertaistumaan. Sähkölämmitteisessä talossa se merkitsee talven sähkölaskuun noin 5 000 euron korotusta. Tämä laittaa miettimään, miten laskuista selviää ja kuinka sähköstä voisi säästää. Myös valtiovalta on huolissaan, se pyrkiikin tulevan talven aikana auttamaan kaikkein eniten sähkölaskun noususta kärsiviä.

Suomi on osa absurdia sähkömarkkinaa, jossa kauppaa käydään Norjassa, sähköpörssi Nordpoolissa. Hinnoittelu perustuu kalleimpaan hetkelliseen tapaan tuottaa sähköä, tällä hetkellä se on maakaasu. Suurin osa Suomessa tuotetusta sähköstä kiertää pörssin kautta. Myös meidän sähköyhtiömme myy kaiken tuottamansa sähkön pörssiin, mistä se sitten myös ostaa kaiken tarvitsemansa sähkön.

Pörssisähkön hinta lähti rajuun nousuun vuosi sitten ja se saattaa nousta vielä lisää, sillä samasta sähköstä kilpailee muun muassa Saksa, joka oli uskonut säätövoimansa venäläisen maakaasun varaan. Suomi ei ole sähkön suhteen omavarainen, viime vuosina tuontisähköllä on katettu noin viidennes sähkön kulutuksesta. Voi vain kysyä miksi?

Sähkömarkkinoilla kuluttajilla ei ole sananvaltaa.

Esimerkiksi sähköyhtiömme tuottaa itse vain pienen osan myymästään sähköstä, vaikka sillä on voimalaitoskapasiteettia yllin kyllin. Euroopassa on energiapula ja sähkö on kallista, mutta tälläkin hetkellä sen kaikki kolme isoa voimalaitosta seisovat ja näyttää siltä, että ne ovat kylmillään myös ensi talvena, vaikka odotettavissa on sähkökatkoksia. Yhtiön valinnat perustuvat pelottavaan ansaintalogiikkaan ja vahvaan uskoon siitä, että pörssissä riskit pienenevät ja kannattavuus paranee. Toivottavasti yrityksen johto ei ole unohtanut sitä, kuinka se aikoinaan opetteli pörssikauppaa ja teki hetkessä usean vuoden tulosta vastaavat tappiot, joiden suuruus ja mekanismit vertautuvat Fortumin Uniper-seikkailuihin.

Sähkömarkkinoilla kuluttajilla ei ole sananvaltaa. Sähkönmyyjät sanelevat säännöt ja perustelevat hinnat matemaattisilla laskentamalleilla. Tosiasiassa nämä algoritmit ovat vain koodeiksi muutettuja tarinoita ja mielipiteitä, joista on tullut sähköyhtiöille turbiineita tärkeämpiä tuotantovälineitä.

Kirjoittaja on mänttäläissyntyinen tarinoiden keräilijä.

Osion tuoreimmat

Luetuimmat

Mainos