Nuorten ikäluokat pienenevät vinhaa vauhtia etenkin täällä maakuntakeskusten ulkopuolella sijaitsevissa pikkukaupungeissa ja -kunnissa. Esimerkiksi Mänttä-Vilppulassa syntyy nykyisin vain viitisenkymmentä vauvaa vuodessa, kun vielä kymmenkunta vuotta sitten luku oli kaksinkertainen.
Samaan aikaan vanhempien ikäluokkien edustajat ovat vallassa, sekä määrällisesti että ihan käytännössä. Väestön ikääntyminen heijastuu kuntien valtuustoihin. Edellisissä kuntavaaleissa valitut valtuutetut olivat keskimäärin 50-vuotiaita, ja yli 64-vuotiaiden osuus kasvoi. Nuorten päättäjien osuus taas kutistui entisestään. Luvut ovat valtakunnallisia.
Miten pienenevät nuorten ikäluokat saavat äänensä kuuluviin? Heidän käsissään on nimittäin tämän harmaantuvan yhteiskunnan tulevaisuus.
Juupajoen vapaa-aikakoordinaattori ja nuorisovaltuuston ohjaaja Moona Räty nostaa KMV-lehden kolumnissaan esiin nuorisovaltuuston, jonka kautta nuoret pääsevät osallistumaan paikalliseen päätöksentekoon ja tuomaan nuorten näkökulmia esiin. Tämä kuitenkin edellyttää, että nuorten osallisuuteen suhtaudutaan tosissaan ja kuunnellen.
Seurakuntavaaleissa äänioikeutettuja ovat jo 16-vuotiaat. Ehkä ennen pitkää myös muissa vaaleissa on mietittävä äänioikeusikärajan laskemista.