Tuulivoimarakentamista käsitellään nyt useissa lähiseudun kunnissa. Mänttä-Vilppulan Kolhoon suunnitellun tuulivoimapuiston tiimoilta järjestetään tiistaina 14. maaliskuuta Kolhon koululla keskustelutilaisuus, joka varmasti kiinnostaa laajalti niin alueen välittömässä läheisyydessä olevia naapureita ja maanomistajia kuin myös muun muassa mökkiläisiä.
Tuulivoimarakentamisesta on keskusteltava etukäteen, ettei käy niin, että vasta rakentamisen jälkeen havahdutaan mahdollisiin haittoihin.
Näinhän on käynyt Saarijärven Soidinmäessä, missä seudun asukkaat ovat valittaneet koekäytössä olevan tuulipuiston melusta. Siellä kaupunki on tilannut uudet melumallinnukset, mutta ”mitäpä se hyvejää”, kun voimalat on jo rakennettu. Hullua olisi käyttää rakennettuja voimaloita vajaalla teholla melun pienentämiseksi. Entä voiko meluhaitasta saada korvauksia ja miten ne määritellään?
Tuulivoimarakentamisen suojavyöhykkeet riippuvat paljon paikallisista olosuhteista. Siksi niitä on hyvin vaikea määritellä metrilleen samoiksi joka paikassa. Tuulivoimayhtiöt ja viranomaiset vakuuttavat, että arvioinnin lähtökohtana on varovaisuusperiaate, jonka mukaan huomioidaan suurin mahdollinen vaikutus.
Alueen asukkaat ovat kuitenkin oman kotiseutunsa parhaita asiantuntijoita, ja heitä on kuultava. Olisiko siitä haittaa, jos suojavyöhyke olisi varmuuden vuoksi asukkaiden toiveiden mukainen – vai estäisikö se tuulivoimarakentamisen sille sopiville paikoille?
Kyse on yleisestä ja yksityisestä edusta. Tuulivoimarakentamisen ohjaksia pitelee loppujen lopuksi valtiovalta. Nyt on hyvä aika haastaa paitsi energiayhtiöitä ja kuntapäättäjiä, myös eduskuntavaaliehdokkaita energia-asioista ja tuulivoimanäkemyksistä.