Elämämme tärkeimmät opit tallentuvat mieliimme pysyvästi. Muistan lapsuudestani hyvin tuon hetken, jossa seisoimme ystäväni kanssa asennossa keittiömme nurkassa ja vilkuilimme häpeillen toisiamme. Naapurin rouva kertoi kiihtyneellä äänellä äideillemme, mitä pahaa olimme taas tehneet. Yllättäen äitini katsoi meitä hymyillen ja lausui: ”katsokaa nyt miten poikien omaatuntoa soimaa. Kyllä niistä kunnon miehiä tulee.”
Vanhempien kasvatusmetodit heijastuvat voimakkaasti lapsien kehittyvään persoonallisuuteen. Kasvattamisen lisäksi meidän vanhempien pitäisi osata ohjata lapsiamme myös itsenäiseen ajatteluun, sekä ongelmista ja elämästä selviämiseen myös tarvittaessa omin avuin. Meiltä vanhemmilta he oppivat paitsi näkemyksiä oikeasta ja väärästä, myös siitä, millaisia ovat heidän omat oikeudet, vastuut ja velvollisuudet. Yksi vanhempien tärkeimmistä tehtävistä onkin ohjata lapsensa kasvamaan osaksi yhteiskuntaa.
Nyt kun omat lapseni ovat jo aikuisia, voi enää vain toivoa onnistuneensa tässä tärkeässä tehtävässä.
””Yksi vanhempien tärkeimmistä tehtävistä onkin ohjata lapsensa kasvamaan osaksi yhteiskuntaa.”
Talvipakkasilla mieltä lämmitti tyttäremme kokemus. Hänen elämäänsä oli odottamatta saapunut vaikea tilanne, joka vaati uudenlaista toimintakykyä, ongelmanratkaisutaitoa ja syvää myötätuntoa. Kun kysyin häneltä, miten hän selvitti ongelmat, vastasi tyttäremme: ”Mietin mitä äiti olisi siinä tilanteessa tehnyt.”
Tapasin hiljattain vanhan ystäväni, joka kiitteli minua siitä, miten olin eräässä yhteydessä muistellut hänen äitiään. Yllättäen iso mies purskahti itkuun ja kertoi ääni väristen, kuinka paljon hänen äitinsä oli hänen eteensä tehnyt ja kuinka paljon asioita oli jäänyt sanomatta. Se kosketti kovasti, varsinkin kun olen usein miettinyt ihan samaa asiaa.
Tuollaisissa tilanteissa sitä huomaa oman sosiaalisen kömpelyytensä. Ei löydä oikeita sanoja, eikä osaa toimia. Sitten minä, 65-vuotias mies mietin, mitä äiti tekisi. Taputin ystävääni olkapäälle ja kuulin itseni sanovan: ”Kuule, kyllä ne äidit tietävät miten paljon me heitä rakastimme. Tuolla jossakin he katsovat toisiaan hymyillen ja sanovat: kunnon miehiä niistä tuli.”
Kirjoittaja on mänttäläissyntyinen tarinoiden keräilijä.