Sotivassa Euroopassa joutuu taas miettimään, millaista on eturintamassa taistelevan elämä. Eksistentiaalifilosofi Simone Weil oli osallistunut Espanjan sisällissotaan vapaaehtoisena ja pohti: ”Siitä alkaen jolloin kuolema tunnetaan todella mahdolliseksi, kuoleman ajatusta ei voida kestää kuin välähdyksinä.” Kaikille vääjäämätöntä kuolemaa ei ihminen yleensä hahmota kuin tulevaisuutensa etäisenä rajana, sotilaan tulevaisuus on kuolla pian. Tumpelo sotilas Weil, joka likinäköisenä ei ollut mikään Häyhä, joutui lähtemään Espanjasta ennen joukko-osastonsa tuhoutumista astuttuaan nuotiotulilla pataan ja sai näin hetken lisää rajaamatonta tulevaisuutta.
Vertaus suomalaisen ruokapöydän ääressä istuvan vanhuksen ja taistelevan sotilaan olemisen tavan välillä on ehkä irvokas, mutta ohitettuasi iloisen intron vanhuuteen, kirmattuasi eläkepäiviesi vapauteen – kirmailu voi jatkua pitkäänkin – alat tuntea rintamataistelijan oloa: toiveet ja suunnitelmat on kierrätettävä kuoleman kautta. On opittava luopumaan hauskoista asioista ja mikä surullisinta, hyvistä ystävistä. Vain sankarit kestävät tätä vaipumatta synkkyyden suohon.
””Vanhan oleminen on kuin rintamasotilaalla.”
Tartu siinä päivään, kun se jo karkaa. Opettele olemaan lempeä vanhus. Älä kerro huolistasi nuorisolle, sehän voi lannistua eikä jaksa puurtaa töissään. Kuka sitten hoitotaakkamme kantaa.
Tee todellisuustarkistuksia: romujen kalistelulta kuulostava musiikki, onko se nykymusiikkia vai onko kuulosi huonontunut? Uskomattomia juttuja pulppuava ystäväsi, onko hänellä hyvä flow vai alkava alzheimer? No mutta unohditko pinnisi? Älä anna tunnuksia niitä vonkaavalle roistolle. Älä tule paranoidiseksi.
Tee kodista turvallinen: ota matot pois, älä kiipeä tuolille. Tee testamentti. Laita lääkkeet dosettiin. Liikunta on kuulkaa tosi tärkeää aivoverenkierrolle. Pue aamulla, pese hampaat.
Mutta ihmeitä tapahtuu: kevät koittaa kolottavalle, kukat kukkivat. On hauskaa vaihtaa sananen sähkön hinnasta kaupassa. Estoisuus on kadonnut arvokkuuden myötä: voi tervehtiä tuntemattomia. Kiva nuori saattaa sanoa moi, on ilo nähdä pieniä lapsia. Auttavaiset ihmiset nostavat vanhuuteen hapertuvan pois synkkyyden suosta.
Kirjoittaja on mänttäläinen eläkeläinen joka on kiinnostunut milloin mistäkin.