Lapsia vakavien seksuaalirikosten uhreina – Sisä-Suomen poliisilaitoksella tutkittavana useita laajoja lapsirikosjuttuja

Vanhemman velvollisuus on valvoa lapsen sosiaalista elämää myös sosiaalisessa mediassa.

Sisä-Suomen poliisilla on tiedossa ainakin neljä rikossarjaa, jotka täyttävät lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tunnusmerkit.

7.5. 16:30

Sisä-Suomen poliisilaitos tutkii laajoja seksuaalirikoskokonaisuuksia, joissa epäiltyjen hallusta on löytynyt satojatuhansia kuvia ja kymmeniätuhansia videoita, jotka täyttävät lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tunnusmerkit.

Suurimmassa aktiivisessa tutkinnassa olevassa sarjassa on tällä hetkellä 143 rikosilmoitusta ja 105 esiselvitystä. Poliisi epäilee, että rikossarjan uhrien määrä on noin 250 lasta. Suurin osa näistä uhreista on Pirkanmaalta. Toisessa aktiivisessa sarjassa on tällä hetkellä 34 rikosilmoitusta. Uhrit ovat ympäri Suomea ja heidän lukumääränsä kasvaa edelleen. Lisäksi poliisilla on tiedossa kaksi muutakin sarjaa, joiden laajuudesta ei vielä tiedetä, koska ne eivät ole juuri nyt aktiivisessa tutkinnassa.

Keskustelusta seksuaaliväkivaltaan

Rikoksen tekijä on usein aikuinen, useimmiten noin 20–50 -vuotias mies, joka lähettää sosiaalisen median sovelluksissa muun muassa Snapchatiin ja Instagramiin aluksi viattomalta vaikuttavia viestejä tuntemattomille tytöille ja pojille. Aikuinen voi kehua lasta, hänen profiilikuvaansa, kysellä lapsesta perusasioita ja esiintyä lapsen ikäisenä. Aikuinen valehtelee esimerkiksi sukupuolensa tai ikänsä. Viestin lähettämisen perusteena voi olla esimerkiksi lapsen nimi tai profiilikuva. Tekijä jatkaa keskustelua niiden kanssa, jotka vastaavat hänelle.

”Muistutamme, että uhrit ovat tavallisia tyttöjä ja poikia, kenen tahansa lapsia. Rikoksissa ei ole kyse fyysisestä uhkaamisesta tai pakottamisesta eikä myöskään tilanteesta, jossa näytettäisiin vähän paljasta pintaa. Kyse on vakavista lapsiin kohdistuvista rikoksista”, Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikosylikomisario Sakari Tuominen painottaa.

Aikuinen voi lähettää lapselle itsestään tekaistun kuvan, jossa hän pyytää vastavuoroisesti tietoja ja kuvaa lapselta. Näin hän luo pikkuhiljaa luottamuksellista suhdetta. Tekijä vetoaa tunteisiin ja ymmärtää lasta. Jossakin vaiheessa tekijä voi lähettää lapselle kuvan vaikka sukupuolielimestään ja pyytää vastaavaa lapselta.

”Tekijä voi myös kirjoittaa seksistä, kysellä mieltymyksistä, fantasioista ja hän saattaa kommentoida lapsen vartaloa. Lapsi voi olla esimerkiksi omassa huoneessaan, wc:ssä, saunassa tai pukuhuoneessa. Teot voivat tapahtua mihin vuorokauden aikaan hyvänsä”.

Lapsi ei Tuomisen mukaan välttämättä koe joutuneensa seksuaaliväkivallan uhriksi, koska hän on antanut kuvat ja videot vapaaehtoisesti ”tutulle ja luotettavalle” kaverille. Joissain tapauksissa uhri on ajatellut seurustelevansa tekijän kanssa. Osa viestittelyistä voi johtaa tapaamiseen kasvokkain. Joissakin tapauksissa tekijä on antanut uhrille tupakkaa, alkoholia tai rahaa. Seksuaaliväkivalta voi loppua, kun tekijä on saanut haluamansa ja hän siirtyy uusien uhrien pariin.

Lapsi on uhri – vastuu on tekijällä

Lapsi on syytön seksuaaliväkivaltarikoksiin. Tekijä on niistä vastuussa. Tekijä käyttää hyväkseen uhri ikää ja ymmärtämättömyyttä syyllistyen vakaviin rikoksiin.

”Jos selviää, että lapsesi on joutunut seksuaaliväkivallan uhriksi, pitäkää puhelimessa oleva materiaali tallessa ja ottakaa esimerkiksi viesteistä ja lähettäjän profiilista kuvakaappaukset ja ilmoittakaa asiasta poliisille,” opastaa Tuominen.

Poliisi tutkii tekoja esimerkiksi lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä, törkeänä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä, törkeänä lapsen raiskauksena tai lapsen houkuttelemisena seksuaalisiin tarkoituksiin. Rikokset ovat vakavia ja voivat aiheuttaa uhreille pitkäaikaisia traumoja. Teoista voi seurata vuosien vankeustuomio ja vahingonkorvauksia. Esitutkinnat ovat vaativia ja pitkäkestoisia. Usein rikos alkaa purkautua yhden lapsen kerrottua asiasta luotettavalle aikuiselle.

Keskustele asiasta lapsen kanssa

Tuominen kehottaa keskustelemaan lapsesi kanssa puhelimessa viestittelyn pelisäännöistä.

”Älä luota sokeasti, että lapsi tietää, mistä asioista voi keskustella toisen kanssa ja millaisia kuvia voi vastaanottaa ja lähettää. Kerro hänelle lapsen ymmärryksen tasoisesti myös tästä rikosilmiöstä. Kerro oman kehon yksityisalueista, jotka eivät kuulu muille. Harkitse, mitä sovelluksia lapsen on hyvä käyttää ja mitä ei”.

Lisäksi Tuomisen mukaan lapsen kanssa kannattaa keskustella siitä, keiden kanssa hän viestittelee ja millaisista asioista. ”

Puhu suoraan ja kysy suoraan. Miten hän on tutustunut some-kavereihinsa, kuka tuo on, missä olet tavannut tämän? Vanhemman velvollisuus on valvoa lapsen sosiaalista elämää myös sosiaalisessa mediassa. Kehotamme kaikkia vanhempia käymään näitä asioita lapsensa kanssa läpi ja seuraamaan lapsen toimintaa myös sosiaalisessa mediassa. Huoltaja on vastuussa lapsensa hyvinvoinnista”, Tuominen sanoo.

Lähde: Sisä-Suomen poliisi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luetuimmat

Mainos