Pirkanmaalla ruokahävikkiä syntyy ylivoimaisesti eniten keitetystä kahvista – pirkanmaalaiset ovat keskimääräistä innokkaampia hävikin vähentämisessä

Pirkanmaalla kuluttajat heittävät hiukan muuta maata useammin hukkaan hedelmiä, vihanneksia ja juureksia sekä vaaleaa leipää.

Pirkanmaalla kuluttajat heittävät hiukan muuta maata useammin hukkaan hedelmiä, vihanneksia ja juureksia sekä vaaleaa leipää.

17.9. 16:30

Tuore valtakunnallinen kyselytutkimus paljastaa, että pirkanmaalaisissa kodeissa ruokahävikkiä syntyy ylivoimaisesti useimmiten keitetystä kahvista. Sen jälkeen yleisimpiä hukkaan heitettyjä ruokia ovat hedelmät, leipä, vihannekset, juurekset, peruna, riisi ja pasta.

Koko maan tuloksiin verrattuna, Pirkanmaalla kuluttajat heittävät hiukan muuta maata useammin hukkaan hedelmiä, vihanneksia ja juureksia sekä vaaleaa leipää. Koko maan tuloksiin verrattuna Pirkanmaalla ollaan kuitenkin keskimääräistä hieman innokkaampia hävikin vähentämiseen nyt ja tulevaisuudessa.

Kuluttajaliitto selvitti ensi kertaa valtakunnallisesti kattavalla kuluttajakyselyllä kuluttajien arvoja, asenteita ja aikomuksia ruokahävikkiin liittyen. Pääosin vastaajien asenteet ruokahävikin vähentämistä kohtaan olivat myönteisiä ja ruokahävikin vähentäminen koettiin tärkeäksi.

Kyselytutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista on omasta mielestään onnistunut vähentämään oman taloutensa ruokahävikin määrää viimeisen vuoden aikana. Myös tulevaisuudessa suurin osa aikoo pitää ruokahävikin minimissä.

Asenteet ja hävikki vaihtelevat maakunnittain

Kyselyn tuloksista löytyi jonkin verran eroja maakunnittain tarkasteltuna. Esimerkiksi hävikin vähentämiseen aiotaan tulevaisuudessa keskittyä vahvimmin Etelä-Savossa, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa sekä Kymenlaaksossa.

Sen sijaan kuluttajat Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Etelä-Karjalassa eivät kyselyn mukaan olleet yhtä kiinnostuneita panostamaan hävikin vähentämiseen tulevaisuudessa.

Kahvia heitetään hukkaan paljon myös Pirkanmaalla.

Kahvia heitetään hukkaan erityisesti Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Suurin määrä hedelmiä joutuu hävikkiin Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä, vihanneksia ja juureksia Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Leipähävikki sen sijaan on tulosten mukaan suurta Etelä-Savossa ja Kanta-Hämeessä sekä Pirkanmaalla.

Nuoret aikuiset tuottavat eniten hävikkiä

Kyselytulosten mukaan ikä ja talouden koko vaikuttavat kuluttajien hävikin määrään. Ruokahävikki näyttää olevan erityinen haaste nuorille aikuisille (18–30-vuotiaat).

Nuoret aikuiset hukkaavat selvästi useammin syömäkelpoista ruokaa kuin muut ikäryhmät. Nuoret aikuiset myös kokevat vähemmän onnistumista hävikin hallinnassa. Toisaalta he eivät ole myöskään niin innokkaita hävikin vähentämisessä nyt tai tulevaisuudessa kuin heitä vanhemmat ikäpolvet.

Sen sijaan vastaajista vanhemmilla ikäluokilla, yli 50-vuotiailla, hävikki on pienempää. Myös aie vähentää hävikkiä näyttää kasvavan vastaajien iän myötä.

”On tärkeää, että kuluttajien hävikkiä koskevaa tutkimusta tehdään jatkossakin kattavin kyselyin ja mittauksin. Näin saamme luotettavaa tietoa kuluttajien hävikin tilanteesta ja siitä, mihin erityisesti tulee keskittyä”, sanoo tiedotteessa Hävikkifoorumi-hankkeen koordinaattori Jenni Vainioranta Kuluttajaliitosta.

Vastuullisuus ruokavalinnoissa ei pääty hävikkiin

Tulosten mukaan kuluttajat ymmärtävät oman ruokavalion vastuullisuuden laajemmin kuin pelkkänä hävikin vähentämisenä. Suuri enemmistö vastaajista, 77 prosenttia, kokee, että myös muiden asioiden tekeminen oman ruokavalion ympäristökuorman pienentämiseksi on tärkeää. Näitä ovat esimerkiksi kotimaisen järvikalan suosiminen, kasvispainotteisesti syöminen sekä satokauden kasvisten suosiminen.

Kuluttajakyselyn toteutti viime toukokuussa Kuluttajaliiton ja Hävikkifoorumi-hankkeen toimeksiannosta Kantar Public. Maakuntien osalta otokset ovat keskenään vertailukelpoisia, mutta verrattain pieniä, joten maakuntakohtaiset tulokset ovat suuntaa antavia, eikä niistä voida tehdä yleistäviä johtopäätöksiä. Esimerkiksi Pirkanmaata koskevat erot eivät välttämättä ole tilastollisesti merkitseviä johtuen maakunnan vastaajamäärästä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luetuimmat

Mainos