Turun hovioikeus on tuominnut Mänttä-Vilppulassa tapahtuneesta murhasta 30-vuotiaan miehen, jonka syyte asiassa oli aiemmin hylätty.
Yksin omakotitalossaan asunut 92-vuotias mies joutui kotonaan vakavan väkivallan uhriksi lokakuussa 2020. Oikeuden mukaan tekijä tunkeutui uhrin kotiin ja kohdisti tähän voimakasta ja monimuotoista väkivaltaa.
”Lähes puolustuskyvyttömässä uhrissa olevat lukuisat vammat osoittavat (syytetyssä) päättäväisyyttä ja sitkeää surmaamispyrkimystä. Teossa on piirteitä kidutuksenomaisuudesta ottaen huomioon, että uhrin pahoinpitely oli mitä ilmeisimmin kestänyt jonkin aikaa ennen uhrin menehtymistä”, tuomiossa sanotaan.
Pirkanmaan käräjäoikeus oli aiemmin katsonut, että todistusaineiston perusteella jäi epäily siitä, että tekijä oli joku muu kuin syytetty. Nyt hovissa uutena todisteena esitetty keskusrikospoliisin (KRP) lausunto verijäljestä liitti miehen kuitenkin varmemmin tekoon.
Löydöksen teki Sisä-Suomen poliisilaitos, johon hankittiin uusi tutkimuslaite. Laite saatiin vuoden 2021 alussa. Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikospaikkatutkija kertoi oikeudelle päättäneensä viime vuonna testata uutta laitetta syytetyn takkiin. Tutkimuksessa takista löytyi kahdeksan pientä roisketahraa.
”Tahrojen pieni koko osoittaa, että veri ei ole lentänyt kauas. Tahrat olivat olleet symmetrisiä ja osuneet takkiin arviolta noin 90 asteen kulmassa. Kontakti- tai pyyhkäisyjäljet eivät ole koskaan symmetrisiä, joten tahrat eivät ole voineet tulla takin kosketuksesta johonkin esineeseen. Veri, joka oli aiheuttanut tahrat, oli ollut tuoretta”, tuomiossa selostetaan rikospaikkatutkijan lausuntoa.
Oikeus katsoi, että ainoa järkevä selitys on, että syytetty oli uhrin lähellä tämän kuollessa.
”Uusi rikostekninen todistelu tukee siten erittäin vahvasti syytettä, eikä (syytetty) ole itse esittänyt uskottavaa vaihtoehtoista syytä takin verijäljelle”, hovioikeuden tuomiossa sanotaan.
”Korostunut tarve päästä tekemisiin uhrin kanssa”
Oikeuden mukaan syytetty oli ollut erityisen kiinnostunut uhrista ennen tämän kuolemaa ja hänellä oli henkirikosta edeltäneinä aikoina voimakkaita ja erikoisia uskonnollisia ajatuksia.
”(Syytetyllä) oli etenkin juuri ennen suunniteltua muuttoaan pois paikkakunnalta ollut korostunut tarve päästä tekemisiin (uhrin) kanssa, ja hän oli useamman kerran pyrkinyt kontaktiin tämän kanssa.”
Oikeuden mukaan syytetyn impulsiivisesta ja aggressiivisesta käytöksestä oli aiempaa näyttöä.
”Hovioikeus pitää mahdollisena, että (syytetty) on voinut hermostua, koska ei ole päässyt pyrkimyksestään huolimatta kontaktiin (uhrin) kanssa. Nämä seikat tukevat syytettä.”
Uhrin vammojen osalta hovioikeus viittaa käräjäoikeuden tuomioon. Sen mukaan uhrin ruumiissa oli muun muassa pistovammoja sekä laaja-alainen rintakehän murskavamma, joka on saattanut syntyä esimerkiksi laajasta iskusta rintakehälle tai rintakehän päälle polkaisemisesta. Lisäksi uhria oli kuristettu.
Itä-Suomen yliopiston oikeuspsykiatrian yksikön Niuvanniemen sairaala katsoi maaliskuussa 2021 syytetyn olleen syyntakeinen. Saman vuoden toukokuussa asiaa arvioinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) oli kuitenkin sitä mieltä, että mies oli vähintään alentuneesti syyntakeinen. Hovioikeus päätyi omassa arviossaan THL:n kannalle ja tuomitsi miehen elinkautisen sijaan 11 vuoden vankeusrangaistukseen alentuneesti syyntakeisena tehdystä murhasta.
KMV-lehti ei julkaise alentuneesti syyntakeisen tuomitun nimeä.
Oikaisu 3.3.2023 kello 16.52: Toisin kuin artikkelissa kerrottiin, tuomion antoi Turun hovioikeus eikä Itä-Suomen hovioikeus. Lisäksi käänteentekevä rikospaikkatutkimus oli tehty Sisä-Suomen poliisilaitoksessa, eikä KRP:ssa, kuten artikkelissa virheellisesti kerrottiin.