Kesäaikaan siirrytään lauantain 25.3. ja sunnuntain 26.3. välisenä yönä koko Euroopan Unionissa.
Kellojen siirtelystä loppuminen oli jo hyvin lähellä Suomen puheenjohtajamaakaudella, kun vuonna 2019 Euroopan parlamentti äänesti siirtelyn lopettamisen puolesta. Kelloja piti siirtää viimeisen kerran vuonna 2021, mutta koronapandemia sysäsi asian syrjään, eikä lopullista komission päätöstä ole saatu.
”Ei ole mitään uutta tullut. Nythän meillä on Ruotsi puheenjohtajamaana, joka kärsii ehkä samoista asioista kuin mekin. Mutta ei tämä asia ole noussut mitenkään käsittelyyn heidänkään kaudella. Asia on hautautunut kohtuullisen syvälle”, liikenne- ja viestintäministeriön tietoliiketoimintayksikön johtaja ja liikenneneuvos Maria Rautavirta sanoo.
Rautavirta on kellojen siirtelyn lopettamishankkeen yhteyshenkilö Suomessa. Hankkeen lopetuspäivää on siirretty vuosittain eteenpäin, sillä komissio ei ole myöskään poistanut asiaa työohjelmastaan, joten virallisesti asia on vielä olemassa ja sen käsittely voi jatkua EU:ssa.
Alkuperäisen aloitteen esiin nostamat perustelut ovat sittemmin hieman vesittyneet, sillä korona-aikojen myötä yleistynyt etätyö on vähentänyt ajan ja paikan merkitystä. Alun perin aloite siirtelyn lopettamisesta perustui muun muassa turvallisuushuoliin, eli esimerkiksi siihen ajatukseen, että autoilla ja pyörillä joudutaan liikkumaan pimeään aikaan työpaikoille.
Uudet käytännöt voivat puoltaa
Toisaalta uudet yhteiskunnan toimintamallit ja digitalisaation lisääntyminen mahdollistavat sen, että toimintaympäristössä olisi nyt mahdollisuuksia karsia pois jäänteitä vanhasta maailmasta.
Rautavirran mukaan kellojen siirtely voitaisiin nähdä EU:ssa nyt enemmänkin turhana sääntelynä, joka kuormittaa Euroopan taloutta ja sisämarkkinoiden toimivuutta.
”Se vähentäisi hallinnollista taakkaa, kun luovuttaisiin turhista prosesseista.”
Mitä?
Kellojen siirto
Vuonna 2018 silloinen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) teki aloitteen kellojen siirron lopettamista. Aloitteen myötä Euroopan komissio esitti, että kellojensiirrosta luovutaan.
Vuonna 2019 Euroopan parlamentti äänesti kellonajan siirron lopettamisen puolesta.
Koronapandemia sysäsi asian syrjään käsiteltävien asioiden listoilta. Lisäksi useat jäsenmaat toivovat asiasta lisäselvityksiä. Ehdotus odottaa edelleen EU:n neuvoston käsittelyä, sillä neuvosto ja parlamentti päättävät asiasta yhteisesti.
Vuonna 2001 voimaan tulleen direktiivin mukaan kaikkien EU:n jäsenmaiden on siirryttävä kesäaikaan maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja takaisin normaaliin aikaan, eli talviaikaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina.
Talviaikaan siirryttäessä kelloja siirretään tunti taaksepäin, kesäaikaan siirtyessä tunti eteenpäin.
Suomessa on noudatettu kesä- ja normaaliaikaa pysyvästi vuodesta 1981 lähtien.
Jäsenmaat voisivat vapaasti päättää, mihin aikavyöhykkeeseen ne haluavat kuulua, mikäli kellojen siirtelystä luovuttaisiin.