Valo siivilöityy isoista ikkunoista sisään maneesiin. Kuorevesiläinen kouluratsastaja ja KM Dressagen yrittäjä Kaisa-Maria Hänninen nousee kasvattinsa Vuokon selkään ja ohjaa hevosen kiertämään maneesia rauhallisessa käynnissä.
”Nämä isot ikkunat ovat kivat, kun tänne pääsee niin hyvin luonnonvaloa sisään. Alkuun hevoset saattavat vähän kuikuilla ikkunoista ulos, mutta kyllä ne tottuvat niihin”, Hänninen toteaa.
Maneesi sijaitsee Hännisen tallilla, Kuorevedellä Suinulan kylässä. Maneesin rakentaminen aloitettiin vuonna 2021 ja käyttöönottotarkastus tehtiin viime keväänä, mutta peilit saatiin paikalleen muutama viikko sitten. Nyt koko komeus on valmis.
Kokonaisuudessaan maneesi-investointi oli 200 000 euron arvoinen. Hännisen yritys sai maneesin rakentamiseen Keski-Suomen ely-keskukselta yritysrahoitusta. Tuki kattoi 20 prosenttia investoinnin kokonaiskustannuksista.
”Tuen hakeminen oli erittäin työläs prosessi. Toisaalta vaiva kannatti, kun tukea myönnettiin. Ehkä tuen hakeminen sujuisi toisella kerralla helpommin, kun on jo kokemusta, miten se toimii”, Hänninen kertoo.
Investointikustannusten lisäksi kuluja maneesista aiheutuu myös esimerkiksi Jämsän kaupungille maksettavasta kiinteistöverosta.
”Se on yksi suurimmista yksittäisistä menoeristä ja tulee maksettavaksi vuosittain.”
Maneesia saa käyttää kuka vain
Hännisen yritys tarjoaa ratsutus- ja valmennuspalveluita sekä täysihoitopaikkoja tallilta. Suomen sääolosuhteissa maneesi on välttämättömyys yritystoimintaa ajatellen, sillä ratsutuksessa olevien hevosten kanssa pitää päästä työskentelemään säällä kuin säällä. Maneesi on lisännyt hevosenomistajien kiinnostusta täysihoitopaikkoja kohtaan.
”Kyllä minua vieläkin hirvittää tämä maneesi-investointi, vaikka se olikin välttämätön niin yrityksen kuin oman kouluratsastusurankin kannalta. Ylläpitotallille olisi tulijoita, mutta tallipaikat ovat täynnä.”
Maneesia saavat käyttää korvausta vastaan myös tallin ulkopuoliset ratsukot. Jämsän seudulla on paljon pieniä talleja, joilla ei ole omaa maneesia. Lähimmät maneesit löytyvät Mäntästä ja Jämsästä. Maneesin käyttöaste on tällä hetkellä Hännisen mukaan hyvä.
”Pitäisi kuitenkin markkinoida maneesia yksittäisille ratsastajille nykyistä enemmän. Kaikki eivät varmasti tiedä, että meille on edes rakennettu maneesi saatikka, että sitä saa käyttää kuka tahansa.”
Hänninen on valmistunut Ypäjän hevosopistosta ratsuttajaksi ja suorittanut valmentajatutkinnon. Tallilla ei ole ratsastuskoulutoimintaa, mutta viime syksynä Hänninen aloitti pienryhmävalmennustunnit, joihin saa osallistua myös tallin hevosilla, jos ratsastajalla ei ole omaa hevosta.
”Olen kuitenkin ensisijaisesti kouluratsastaja ja ratsuttaja, joten mitään varsinaista tuntitoimintaa tallille ei ole luvassa. Pienryhmätunnit pyörivät säännöllisesti, mutta päiviä sumplitaan etenkin kisakaudella menojeni mukaan.”
25-vuotias Kaisa-Maria Hänninen on ratsastanut pienestä pitäen ja kilpaillut kouluratsastuksessa aina Inter 1-tasolle asti. Oman yrityksen hän laittoi pystyyn muutama vuosi sitten. Nykyään hän tekee täysipäiväisesti töitä hevosalan yrittäjänä.
Tavoite kirkkaana mielessä
Hännisen tavoitteena on päästä tulevaisuudessa kilpailemaan kouluratsastuksessa kovimmalle, eli GP-tasolle. Hän voitti vuonna 2019 kansallisen vaativa A-tasoisen kilpailun hevosellaan Petit Pepellä.
Tällä kaudella tavoitteena on päästä kilpailemaan, mutta varsinaisia tulostavoitteita Hännisellä ei tälle kaudelle ole.
”Pepe on Inter 1 -tason hevonen, ja muutamia sen tason kisoja olemmekin startanneet. Pepellä on kuitenkin vähän vaivoja, joten kilpailemme vain silloin, kun hevosen vointi sen sallii.”
Hännisen toinen kisahevonen, kuusivuotias San Sebastian RB, on vasta kisauransa alussa.
”Siitä tulee vielä hyvä kisahevonen, mutta se tarvitsee ensin kokemusta. Nyt harjoittelemme kisaamista sen kanssa.”