Pirhan pitää parantaa peruspalveluita ja tehostaa toimintaansa – Näin luvut kertovat hoitoon pääsystä ja taloudesta, syksyllä edessä muutosneuvottelut

Palveluihin pääsy on sujunut yhtä hyvin tai huonosti kuin ennenkin, mutta se ei jatkossa enää riitä. Talouden runsaan 30 miljoonan euron alijäämä pitää kuroa kiinni, mikä tietää toiminnan tehostamista.

Pirkanmaan hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola, sairaalapalvelujen johtaja Juha Kinnunen ja konsernipalvelujohtaja Juhani Sand kertovat, miten pirkanmaalaisten nopea pääsy palveluiden piiriin aiotaan tulevaisuudessa varmistaa.

Pirkanmaan hyvinvointialue (Pirha) on alkuvuoden aikana onnistunut kohtuullisen hyvin perustehtävässään, eli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä alueen asukkaille. Ainakin, jos mittarina pitää sitä, että kaikki on sujunut yhtä hyvin tai huonosti kuin ennenkin.

”Merkittäviä hoitoon pääsyn ongelmia ei ole uudistuksen vuoksi tullut. Hoitotakuu toteutuu perusterveydenhuollossa ihan hyvin, mutta onhan se odotusaika kovin pitkä verrattuna esimerkiksi työterveyshuoltoon. Tästä epätasa-arvosta Suomi on saanut joka kerta huomautuksen OECD:n maavertailussa”, sanoo hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola.

Pirkanmaan hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola.

Pirkanmaalla käytännössä lähes kaikki perusterveydenhuollon asiakkaat ovat alkuvuoden aikana päässeet palvelujen piiriin hoitotakuun edellyttämässä kolmen kuukauden määräajassa. Pahimmat viiveet ovat päihde- ja mielenterveyspalveluissa. ”Psykiatrian tilanteesta on selvitystyö menossa. Ensimmäisiä tuloksia kiireellisesti hoidettavista asioista saamme jo kesäkuun aikana.”

Pirhan alkutaipaleen suurimpana ongelmana ovat olleet huonosti yhteensopivat tietojärjestelmät. Hyvinvointialueen sekaviksi moititut verkkosivut tullaan myös uudistamaan. ”Jo kesäkuussa käytössä pitäisi olla nykyistä merkittävästi selkeämpi versio.”

Mitä?

Näin hoitotakuu toteutuu

Tammi-maaliskuussa 99,7 prosenttia perusterveydenhuollon asiakkaista on Pirkanmaalla päässyt palvelujen piiriin hoitotakuun edellyttämässä kolmen kuukauden määräajassa.

Kiireellisessä erikoissairaanhoidossa 89,5 prosenttia on päässyt 30 vuorokaudessa hoitoon.

Kiireettömässä erikoissairaanhoidossa viisi prosenttia potilaista on ylittänyt yli puolen vuoden odotusajan. Heistä merkittävä osa odottaa psykiatrista hoitoa.

Ikäihmisten palveluasumiseen jonotti maaliskuun lopussa 111 asiakasta, mikä on vajaa kaksi prosenttia suhteessa kaikkiin asumispalveluiden saajiin.

Pelastustoimi on pysynyt tavoiteajoissa, ensihoidossa esiintynyt jonkin verran viiveitä.

Pahimmat hoitoon pääsyn viiveet ovat päihde- ja mielenterveyspalveluissa.

Perustaa vahvistetaan

Peruspalveluiden vahvistaminen on sote-uudistuksen keskeinen tavoite, myös hoitotakuuta koskeva lainsäädäntö kiristyy portaittain. Syyskuusta 2023 lähtien perusterveydenhuollossa hoitoon pitää päästä kahdessa viikossa ja viikon hoitotakuu tulee voimaan marraskuusta 2024 alkaen. Erholan mukaan hyvinvointialueella mietitään nyt kovasti, miten näihin tavoitteisiin päästään. ”Siihen pitää pyrkiä, että hoito alkaa heti ensimmäisestä kontaktista. Käyttöön pitää ottaa uudet, modernit keinot, kuten digiklinikka.”

Digiklinikan pitäisi olla Pirkanmaalla käytössä alkuvuodesta 2024. Jos vaikkapa 15 prosenttia asiakkaista käyttää digipalveluita, vapautuu henkilöstön aikaa vastaavasti heille, jotka tarvitsevat kasvokkaista palvelua. ”Se on erityisen tärkeää niille asiakkaille, jotka tarvitsevat paljon tukea ja apua”, konsernipalvelujohtaja Juhani Sand sanoo.

Konsernipalvelujohtaja Juhani Sand.

Arvion mukaan noin kymmenen prosenttia hyvinvointialueen asiakkaista aiheuttaa jopa 80 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Sairaalapalvelujen johtajan Juha Kinnusen mukaan tämän asiakasryhmän tunnistaminen ja haltuunotto on erityisen tärkeää. ”Meidän pitää kohdentaa palveluja suurimmassa tarpeessa oleville ja asettaa heidät etusijalle. Palveluverkon pitää olla sellainen, että palvelut ovat saavutettavissa ja apua on tarjolla monen eri kanavan kautta.”

Kinnunen muistuttaa, että me kaikki olemme paljon palveluja tarvitsevia elämän loppuvaiheessa tai vakavan sairauden kohdatessa. ”Tietyn väestöryhmän leimaamista pitäisi siksi välttää.”

Sairaalapalvelujen johtaja Juha Kinnunen.

Alijäämä kutistunut

Hyvinvointialueen talous on odotettua paremmissa kantimissa. Pirhan kokonaismenot vuonna 2023 ovat noin 2,6 miljardia euroa, josta sote-palvelut muodostavat 98 prosenttia. Tammi-maaliskuun osavuosikatsauksen mukaan alijäämäennuste on kutistunut 63,5 miljoonasta eurosta 33 miljoonaan euroon, mitä tosin osittain selittää valtion alkuvuodesta hyvinvointialueille myöntämä lisärahoitus.

Tämäkin ennuste on epävarma. Alijäämää kasvattavat erityisesti työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset, hoivakotien kiristynyt henkilöstömitoitus ja ostopalvelujen hinnankorotukset. ”Suurin ongelma on palveluiden ostoissa, missä on 50 miljoonan euron ylitys. Myös henkilöstömenot kasvavat huimasti palkkaratkaisuiden vuoksi”, sanoo Pirhan talousjohtaja Pasi Virtanen.

Talousjohtaja Pasi Virtanen.

Vuodelle 2024 Pirha saa ennusteen mukaan valtiolta rahoitusta 2,3 miljardia euroa, missä on kasvua 6,8 prosenttia. ”Se on suurempi kuin pääosassa Suomen hyvinvointialueita, koska Pirkanmaan väkiluku kasvaa voimakkaasti.” Samaan aikaan myös kaikki kustannukset ovat nousseet niin voimakkaasti, että todellinen kasvunvara on vain 3,5 prosenttia. ”Tähän pitää sisällyttää kaikki kustannusten nousu, myös henkilöstömenot.”

Sopeutusta edessä

Valtiovarainministeriön ohjeistus velvoittaa hyvinvointialueita sopeuttamaan taloutensa kolmen vuoden aikana. Marina Erholan mukaan se vaatii toiminnan tehostamista vähintäänkin 20 miljoonan euron vuositahtia, kuten strategian toimeenpano-ohjelmassa jo helmikuussa linjattiin. ”Tämänhetkinen rahoitus ei ihan riitä kattamaan menojen kasvua, vaan 2,6 miljardista puuttuu noin kaksi prosenttia eli 33 miljoonaa. Syksyllä pohditaan tarkemmin, pitääkö tehdä vielä lisää sopeutustoimia.”

Muutosneuvottelut henkilöstön kanssa käynnistetään joka tapauksessa syksyllä, koska tekemistä järjestellään uusiksi ja työnkuviin voi tulla muutoksia. Sotessa on paha henkilöstöpula, joten töitä todennäköisesti riittää kaikille, mutta osalla työntekijöistä työpaikka ja työtehtävät saattavat vaihtua. Työntekijöitä voidaan myös hyvinvointialueen sisällä siirtää sinne, missä henkilöstöstä on tarvetta.

Hyvinvointialueen palveluverkkoselvityksen pitäisi valmistua syksyyn mennessä. Konsernipalvelujohtaja Juhani Sandin mukaan reunakuntien pienissä yhden lääkärin terveysasemissa ei ole paljon euroja kiinni, mutta vuodeosastopaikkoja ja asumispalveluyksiköitä joudutaan katsomaan kriittisesti. ”Pitää katsoa, missä niitä on järkevää pitää yllä.”

Osion tuoreimmat

Luetuimmat

Mainos