Melkein 30 lintulajia näkyi Käkijärven tornista -Tuulivoimalat voivat olla vaarallisia tietyille linnuille

Pro Käkijärvi -hanke järjesti lintujen bongaustapahtuman Käkijärven lintutornilla lauantaina 20. toukokuuta. Asiantuntijana paikalla oli Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen suojeluvastaava Jukka T. Helin.

Kärkijärven lintutornilla Kolhossa bongailtiin lintulajeja lauantaina 20. toukokuuta. Mäntän Rotaryklubin Pro Käkijärvi -hankkeen toimija Tuija Seppälä, lintuharrastaja Paavo Jyrinki ja Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen suojeluvastaava Jukka T. Helin tähystävät järvelle.

Aamupäivän aikana kolmessa tunnissa havaittiin 28 lintulajia. Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen suojeluvastaava Jukka T. Helin pitää hienoimpana havaintona punasotkakoirasta, sillä laji on katoamassa ja on uhanalainen.

Rotaryklubin Pro Käkijärvi -hankkeessa pyritään kunnostamaan ja parantamaan Käkijärveä ja suojelemaan lintulajistoa. Hankkeen toimija Tuija Seppälä kertoo, että maanantaina 22.5.23 päättyy hankkeen ruoppaussuunnitelman valitusaika. Jos valituksia ei tule, hankkeelle valitaan toteuttaja, ja kun aluehallintovirasto antaa luvan, ruoppaus aloitetaan syyskuun alussa. Kesällä hankkeessa ei tehdä mitään lintujen pesimisrauhoituksen vuoksi.

Helinin mukaan Käkijärven ruoppaus saattaisi parantaa punasotkan elinoloja ja viihtymistä, samoin kuin muidenkin vesilintujen, jos Käkijärvelle saadaan lisää lampareita ja kanavia. Nyt Käkijärvi on paikoin rehevöitynyt ja siinä kasvaa runsaasti puustoa, mikä kuivattaa entisen järven pohjaa. Syksyllä tehdään pieni koeala koivujen poistamiselle.

Rotary-klubin Pro Käkijärvi -hanke päättyy lokakuun lopussa 2023.

Kaulushaikara ”puhalsi pulloon”

Käkijärven lintutornilla kuului koko aamupäivän ajan kaulushaikaran tunnusomainen ääni ”pulloonpuhaltaminen”. Muita kiinnostavia havaintoja olivat ruokokerttunen, pajusirkku ja merimetso. Helinin mukaan merimetsolla on ollut pesintäyrityksiä Pirkanmaalla, mutta pesiä on myös tuhottu.

Käkijärvellä ei odotusten vastaisesti nähty yhtään pääskyä. Helinin mukaan ensimmäisiä tervapääskyjä on havaittu Tampereella parin viime päivän aikana.

Lintulajit

Käkijärven havainnot

Kurkipari lensi Käkijärven ylitse, jossa ui joutsenia ja telkkäpari.

Tiltaltti, sinitiainen, telkkä, pajulintu, laulujoutsen, kurki, kalatiira, punasotka, sinisorsa, kaulushaikara, ruokokerttunen, kirjosieppo, pajusirkku, naakka, harmaapäätikka, laulurastas, punatulkku, harakka, ruskosuohaukka, talitiainen, tavi, kalalokki, pensastasku, peippo, varis, sepelkyyhky, merimetso, hiirihaukka.

Käkijärvessä oli ennen vanhaan paljon nykyistä enemmän vettä ja sitä pidettiin hyvänä lintuvetenä. Pirkko Rajalahti on asunut järven lähettyvillä yli 40 vuotta ja muistaa kuinka Käkijärven rannassa oli veneitä ja siellä käytiin pyykillä. Talvella jäällä luisteltiin. Järvi oli myös kalaisa, nyt siellä on kalastuskielto.

”Kummallista, miten järvi voi kuivaa näin, puut ovat kasvaneet ihan kamalasti”, hän sanoo.

Tuulivoimalat voivat olla vaarallisia linnuille

Helinin mukaan Pirkanmaalla on aika vähän lintuvesien kunnostushankkeita. Linnuston suojelu keskittyy nykyään tuulivoimalahankkeisiin, joita on lukuisia Pirkanmaalla. Tuulivoimaloissa on linnuston kannalta oleellista, mihin ne sijoittuvat, ovatko ne lintujen pesimä- ja lentoreiteillä.

”Petolinnuista merikotka ei osaa väistää tuulivoimalaa, samoin ne voivat olla vaarallisia kurjille ja hanhille. Laulujoutsenelle vaarallisia ovat sähkölinjat.”

Pirkanmaan merikotkakanta on vahvistunut, ja merikotkia voi havaita ympäri vuoden, myös nuoret merikotkat kiertelevät etsimässä mahdollisia pesimäpaikkoja.

Helin kertoo, että Parkano–Kihniö–Virrat -alue on maakotkan reviirialuetta, jonne laji on saatu palautettua. Nyt tuulivoimalahankkeet toteutuessaan voivat vaarantaa lajin selviytymistä. Alueella on vireillä yhdeksän tuulivoimalahanketta 20 kilometrin säteellä Lylyharjun tuulivoimahankkeesta.

Käkijärvi lintutornista katsottuna 20.5.2023.

Helinin mielestä tuulivoimaloiden läheisyys toisistaan on linnuston kannalta ongelmallista. Maakotkan lisäksi seutu on tärkeää riekkojen reviiriä.

Lintuharrastaja Paavo Jyrinki toivoo, että Käkijärvelle ruoppauksen jälkeen palautuisi naurulokkiyhdyskunta, kuten vielä 1980-luvulla oli. Naurulokit pitävät silmällä järven tapahtumia ja edesauttaisivat esimerkiksi tukkasotkan paluuta. Jos Käkijärvelle saataisiin lietealuetta, sinne saattaa moni kahlaajalaji, kuten viklot ja sirrit, pysähtyä muuttomatkallaan.

Mänttäläinen lintuharrastaja Paavo Jyrinki ja Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen suojeluvastaava Jukka T. Helin kiikaroivat Käkijärven lintutornissa 20. toukokuuta Kolhossa

”Käkijärvellä on nähty muuttomatkalla vesipääsky, joka viihtyy Lapin lampareilla. Ylipäätään jos saisimme lajeja lisää, ne houkuttelisivat toisiaan Käkijärvelle.”

Osion tuoreimmat

Luetuimmat

Mainos