Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Nokia lähestyi ensi kerran marraskuussa – kaupunginjohtaja Esa Sirviö näkee tilanteessa kaksi mahdollista hyötyä

Nokia ilmaisi halukkuutensa lähteä selvittämään mahdollisuutta liittyä Mänttä-Vilppulan ja Juupajoen muodostamaan terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueeseen. Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Esa Sirviö kertoo, että Nokia lähestyi asian tiimoilta Mänttä-Vilppulaa ensimmäisen kerran viime vuoden marraskuulla. –Mänttä-Vilppula ei ole ollut aktiivinen tässä millään muotoa. Nokian puolella he ovat miettineet useita vaihtoehtoja, ja koska heillä tulevaisuuden soteen liittyy merkittäviä rakennushankkeita, eivätkä he ole saaneet mistään varmuutta jääkö kiinteistöriski kaupungille vai ei, on tämä noussut heillä esiin yhtenä vaihtoehtona, Sirviö sanoo. Nokia tulisi mukaan Mänttä-Vilppulan ja Juupajoen palvelutuotantosopimukseen Sirviön mukaan seuraava askel asiassa on mahdollinen Nokian neuvottelupyyntö Mänttä-Vilppulalle. Nokia kaupunginvaltuusto käsittelee mahdollista yhteistoiminta-alueeseen liittymisen selvittämistä Sirviön mukaan 12. helmikuuta, minkä jälkeen Mänttä-Vilppulassa ollaan viisaampia neuvottelupyynnön osalta. –Jos Nokia neuvottelupyynnön meille osoittaa, käydään asia läpi ja keskustellaan siitä valtuuston iltakoulutyyppisessä istunnossa. Joko kaupunginhallitus tai valtuusto sitten vastaa siihen neuvottelupyyntöön, mikäli sellainen sitten lopulta tulee, Sirviö sanoo. Mikäli neuvotteluihin päädytään, silloin käytännössä neuvottelujen aikana selvitettäisiin se, miten Nokian liittyminen yhteistoiminta-alueeseen käytännössä menisi. Sirviön mukaan Nokia tulisi mukaan Mänttä-Vilppulan ja Juupajoen palvelutuotantosopimukseen, joka on kilpailutettu muodossa, että siinä voi olla mukana 60 000 asukasta. Sirviö kertoo, että käytännön tasolla Pihlajalinna-ryhmittymä tuottaisi Nokialle sote-palvelut palvelusopimuksen mukaan, mutta miten se ne tuottaisi, on mahdollisten neuvottelujen aikana selvitettävä kysymys. –Muodostuisiko sinne kenties oma yhtiö Nokian ja Pihlajalinnan kesken, joka toimisi sitten alihankkijana ryhmittymälle, vai tuottaisiko palvelut Mäntänvuoren Terveys vai Pihlajalinna-ryhmittymä vai jotenkin muuten sitten, Sirviö selventää. –Nämä on nimenomaan niitä kysymyksiä, joita niissä neuvotteluissa on tarkoitus käydä läpi. Kolmen kunnan päätös Jos Nokia liittyisi Mänttä-Vilppulan ja Juupajoen muodostamaan yhteistoiminta-alueeseen, tulisi kaikkien kolmen kunnan eli Mänttä-Vilppulan, Juupajoen ja Nokian valtuustojen hyväksyä päätös liittymisestä. Sote-palvelujen järjestämis- ja valvontavastuu säilyisi kuitenkin Mänttä-Vilppulan kaupungilla, mikä Sirviön mukaan käytännössä tarkoittaisi henkilöstösiirtoja. –Nokian puolelta henkilöitä siirtyisi yhteistoiminta-alueen piiriin ja käytännössä meidän kaupungin organisaatioon ne, jotka toimivat viranhaltijavastuulla. Mikä yhtiörakenne sitten tuleekaan siitä, miten Pihlajalinna palveluja tuottaisi, niin osa henkilöstä sitten siirtyisi johonkin yhtiöön, Sirviö kertoo. –Sitä kautta sitten meidän resurssit vahvistuisivat aika merkittävällä tavalla. Pirkanmaan toiseksi suurin yhteistoiminta-alue Sirviön mukaan kaupungin näkökulmasta pitää tässä tilanteessa miettiä, mitä hyötyä kaupungille olisi Nokian mukaan tulosta yhteistoiminta-alueeseen. Sirviö näkee tilanteessa kaksi mahdollista hyötyä. –Toinen liittyy tähän, että siitä muodostuisi Pirkanmaan toiseksi suurin yhteistoiminta-alue sote-puolella, mikä tarkoittaisi sitä, että meidän painoarvo maakunta- ja sote-kuvioiden tulevaisuuden neuvotteluissa kasvaisi huomattavasti nykyiseen verrattuna, Sirviö toteaa. Toisena hyötynä Sirviö näkee kiinteistöproblematiikan. –Tässä yhteydessä Mänttä-Vilppulan kaupungin pitäisi hyötyä siitä jollakin tavalla, että kiinteistöriski mahdollisen maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen ei jäisi kaupungille. Tämä asia nousee varmasti esille neuvottelupöytään meidän puolelta, Sirviö sanoo. Sirviö ei varsinaisesti näe mitään konkreettista riskiä Nokian mukaan tulemisessa. –Suurin kysymysmerkki on se, että jos maakunta- ja sote-uudistus toteutuu, tämähän vain välivaihe sitten siinä vaiheessa, Sirviö sanoo. Kolmas näkökulma, mistä hyödyn Sirviön mukaan voisi saada se, että uusi alue täyttäisi oikeasti palvelurakennelain mukaisen yhteistoiminta-alueen vaatimukset. –Nykyinen yhteistoiminta-alue Juupajoen kanssa ei täytä suoraan sitä lain vaatimaa asukaspohjaa, ja ehkä tässä kokonaisuus kasvaisi sellaiseksi, mitä lailla on aikanaan haettu, Sirviö sanoo.