Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Nokialla pohditaan liittymistä Mänttä-Vilppulan ja Juupajoen yhteistoiminta-alueeseen

Nokian kaupunginhallitus on saamassa käsiteltäväkseen esityksen, jossa ehdotetaan uudenlaista ratkaisua sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi ja hyvinvointikeskuksen rakentamiseksi. Ehdotuksen mukaan Nokian kannattaisi selvittää, voisiko se liittyä Mänttä-Vilppulan ja Juupajoen yhteistoiminta-alueeseen. Alueen sosiaali- ja terveyspalvelut on ulkoistettu kunnan ja yksityisen tuottajan yhteisyhtiölle jo muutamia vuosia sitten. Mänttä-Vilppulan kumppani sote-palveluiden järjestämisessä on Pihlajalinna-konserni. –Koska kyseessä on iso periaatteellinen päätös, yhteistoiminta-alueeseen liittymisen selvittäminen edellyttää Nokian kaupunginvaltuuston päätöstä, toteaa Nokian kaupunginjohtaja Eero Väätäinen . Mikäli Nokia liittyy yhteistoiminta-alueeseen, se tarkoittaa koko perusturvan palvelualueen ulkoistamista. Väätäinen muistuttaa, että asia etenee kahdessa vaiheessa. Ensin valtuusto päättää, halutaanko selvitystyö aloittaa. Jos vastaus on kyllä, Mänttä-Vilppulan ja Juupajoen pitää ottaa neuvottelupyyntö vastaan. Jos vastaus tähänkin on kyllä, Nokian kaupunginvaltuusto päättää vielä selvitystyön jälkeen, liittyykö Nokia yhteistoiminta-alueeseen. Kaupunginhallitus päättänee selvityksen käynnistämistä koskevasta esityksestään valtuustolle 29. tammikuuta. Kaupunginvaltuuston kokous pidetään 12. helmikuuta. Tavoitteena on, että lopulliset päätökset yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä ja palveluiden tuottamisesta olisivat tehtävissä ennen kesää. Nokian kaupungilla mahdollisesti laajentuva Mänttä-Vilppulan ja Juupajoen yhteistoiminta-alue aloittaisi toimintansa aikaisintaan syksyllä 2018. Uuden hyvinvointikeskuksen toteuttamisaika on arviolta noin 18 kuukautta. –Jos näin edettäisiin, uuden hyvinvointikeskuksen rakentaisi Pihlajalinna-konserni. Palveluiden järjestämis- ja valvontavastuu olisi Mänttä-Vilppulan kaupungilla, mutta Nokiakin saisi nähdäkseni omat edustajansa yhteistoiminta-alueen hallintoon ja ehkä palveluntuottajankin organisaatioon, Väätäinen jatkaa. Nokian kaupungin terveyskeskus on pahoin vaurioitunut mikrobien vuoksi, ja kaupunginvaltuusto on päättänyt periaatteellisesti uuden hyvinvointikeskuksen rakentamisesta tammikuussa 2017. Nokian kaupunki etsii tällä tavalla ratkaisua, jolla se voisi rakentaa uuden hyvinvointikeskuksen ja turvata kuntalaistensa lähipalvelut sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kaupunki on saanut hyvinvointikeskukselle sosiaali- ja terveysministeriön (STM) poikkeusluvan, jotta se voi rakentaa uudet, terveelliset tilat. Hyvinvointikeskukseen on tarkoitus tuoda sekä sosiaali- että terveyspalveluita sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. STM:n tulkinnan mukaan uusi hyvinvointikeskus ei kuitenkaan varmuudella siirtyisi maakunnan vastuulle sote-uudistuksen yhteydessä, vaikka keskukselle on STM:n poikkeuslupa. Tämän vuoksi kaupungin on harkittava erilaisia ratkaisuja välttääkseen toimitiloihin liittyvän taloudellisen riskin sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy pois kuntien toimivallasta. Alustavan tilaohjelman mukainen keskuksen vaatima investointi on arvoltaan noin 35 miljoonaa euroa. Nokian kaupungin tavoitteena on varmistaa kaupunkilaisille toimivat ja vaikuttavat sote-palvelut terveellisissä ja turvallisissa tiloissa sekä turvata työpaikkojen säilyminen Nokialla. Yhteistoiminta-alueeseen liittyminen mahdollistaisi hyvinvointikeskuksen rakentamisen niin, ettei Nokian kaupungin tarvitsisi hankkia keskuksen rahoitusta tai ottaa kiinteistöriskiä tai suoraa vuokravastuuta.