Tunnettu kirjailija ja Ikimetsän Ystävät järjestivät luontoretken Kolhon Kaukametsään – osallistujamäärä yllätti sekä järjestäjät että osallistujat

Ikimetsän Ystävien lauantaina järjestämälle retkelle osallistui kymmeniä luonnonystäviä ympäri Suomea.

Jyrki Pönkkä
Tunnettu kirjailija ja Ikimetsän Ystävät järjestivät luontoretken Kolhon Kaukametsään – osallistujamäärä yllätti sekä järjestäjät että osallistujat

Retkelle osallistui noin 40 luonnosta kiinnostunutta. Retkeläiset saapuivat kohteeseen kimppakyydeillä.

Jyrki Pönkkä

Eipä osanneet Kolhon kyläläisetkään sanoa, että milloin olisi Kolhon asemalla ollut yhtä paljon autoja ja ihmisiä kuin mitä oli ennen luontoretken alkamista.

Väen kasaantuminen juuri Kolhon juna-asemalle ei ollut sattumaa, sillä kirjailija ja luonnonystävä Anni Kytömäki suunnitteli retken ajankohdan siten, että retkelle osallistuvat voivat tukeutua mahdollisimman paljon julkisiin liikenneyhteyksiin. Retki herätti kiinnostusta ympäri Suomea, sillä paikalle saavuttiin lähikuntien lisäksi myös muun muassa Helsingistä ja Vantaalta.

Jyrki Pönkkä
Anni Kytömäki esittelee patinanastakan värjäämää puuta.

Anni Kytömäki esittelee patinanastakan värjäämää puuta.

Ruuhkautuneelta Kolhon juna-asemalta retkeläiset jatkoivat kimppakyydein kohti vuonna 2016 Luonnonperintösäätiön omistukseen siirtynyttä Kaukametsää.

Vaikka kyseistä metsäaluetta luonnehditaan usein vanhaksi metsäksi tai ikimetsäksi, ei se sitä kuitenkaan ole. Yhtenä retken asiantuntijana toiminut Ari Aalto totesi heti alkuun, että kyseessä ei ole ikimetsä, vaan siitä löytyy sen kaltaisia piirteitä. Tähän yhtyi myös retken toinen paikallinen opas biologi Johanan Järvinen.

Kun kumisaappaat oli saatu jalkaan, oli aika siirtyä Kaukametsän siimekseen tarkastelemaan, mitä se pitää sisällään.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Jyrki Pönkkä
Kaukametsästä löytyi monta harvinaista kääpää, kuten esimerkiksi tämä tippakääpä, joka on alueellisesti uhanalainen.

Kaukametsästä löytyi monta harvinaista kääpää, kuten esimerkiksi tämä tippakääpä, joka on alueellisesti uhanalainen.

Jyrki Pönkkä
Harvinaisten kääpien kirjoa jatkoi punahäivekääpä.

Harvinaisten kääpien kirjoa jatkoi punahäivekääpä.

Retkellä toimineet paikalliset oppaat pitivät huolen siitä, että yksikään harvinainen kasvi, kääpä tai muu luonnon synnyttämä ainutlaatuisuus ei jäänyt retkeläisiltä huomaamatta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Jyrki Pönkkä
Metsän siimeksestä löytyi myös pyyn rypykuoppa (mättään yläosassa). Esimerkiksi pyy ja metso ottavat rypykuopissa niin sanottuja hiekkakylpyjä. Kyseinen kuoppa paljastui pyyn tekemäksi kuopasta löytyneiden höyhenten ja koon perusteella.

Metsän siimeksestä löytyi myös pyyn rypykuoppa (mättään yläosassa). Esimerkiksi pyy ja metso ottavat rypykuopissa niin sanottuja hiekkakylpyjä. Kyseinen kuoppa paljastui pyyn tekemäksi kuopasta löytyneiden höyhenten ja koon perusteella.

Kaiken kaikkiaan Vilppulan Kolhossa sijaitseva Kaukametsä on hyvä esimerkki siitä, kuinka luonto korjaa itsensä, kun sille annettaan siihen vain mahdollisuus.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Jyrki Pönkkä
Kaukametsässä luonto suorittaa itse oman raivauksensa.

Kaukametsässä luonto suorittaa itse oman raivauksensa.

Jyrki Pönkkä
Muutaman puun kyljestä löytyi vanha hakkuuleima. Tämän päivän onneksemme kyseinen puu on jäänyt aikanaan merkistä huolimatta kaatamatta.

Muutaman puun kyljestä löytyi vanha hakkuuleima. Tämän päivän onneksemme kyseinen puu on jäänyt aikanaan merkistä huolimatta kaatamatta.

Jyrki Pönkkä
Nämä jäljet ovat kauriin tekosia.

Nämä jäljet ovat kauriin tekosia.

Retkeä järjestämässä ollut Kytömäki on toiminut Luonnonperintösäätiössä ja Ikimetsän Ystävissä noin 20 vuotta. Säätiöllä on tätä nykyä useita luonnonsuojelualueita ympäri maata. Pienimmät alueista kattavat muutaman hehtaarin alueen, kun suurimmat suoalueet nousevat satoihin hehtaareihin.

Jyrki Pönkkä
Ikimetsän Ystävät ry:n puheenjohtaja Jussi Kytömäki oli yksi retken järjestäjistä. Ikimetsän Ystävät ry toimii metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi edistämällä vapaaehtoisia metsiensuojelukeinoja. Yhdistys tukee myös Luonnonperintösäätiön suojelutyötä tiedottamalla sekä järjestämällä retkiä ja talkoita säätiön suojelualueille.

Ikimetsän Ystävät ry:n puheenjohtaja Jussi Kytömäki oli yksi retken järjestäjistä. Ikimetsän Ystävät ry toimii metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi edistämällä vapaaehtoisia metsiensuojelukeinoja. Yhdistys tukee myös Luonnonperintösäätiön suojelutyötä tiedottamalla sekä järjestämällä retkiä ja talkoita säätiön suojelualueille.

–Eteläisessä Suomessa metsien suojelun tarve on muuta Suomea kriittisempi, sillä etelässä suojelualueita on muuhun Suomeen nähden vähän.

Silmin nähden tyytyväinen Kytömäki yllättyi iloisesti suuresta osallistujamäärästä.

–Teemme vuosittain muutamia retkiä kohteillemme ja muistaakseni koskaan ei ole ollut mukana näin suurta joukkoa luonnosta kiinnostuneita.

Paikalliset asiantuntijat saavat kiitosta niin Kytömäeltä kuin myös kaikilta retkeläisiltä.

–On hienoa, että saimme paikallisia asiantuntijoita esittelemään aluetta. Heillä on kuitenkin paras tuntemus alueesta, sen historiasta ja lajistosta, ensimmäistä kertaa Kaukametsässä käyskennellyt Kytömäki korostaa.

Jyrki Pönkkä
Kosteasta Kaukametsästä löytyy paljon kiehtovia yksityiskohtia, joita sateinen syyssää korostaa entisestään.

Kosteasta Kaukametsästä löytyy paljon kiehtovia yksityiskohtia, joita sateinen syyssää korostaa entisestään.

Retkelle osallistuneelle mänttäläiselle Reijo Alanderille Kaukametsän maastot ovat tuttuja vuosikymmenten takaa.

–Minusta Kaukametsä on sopeutunut 50 vuodessa melko asialliseksi "ikimetsäksi". Osa metsästä on raivattu pelloksi 1930-luvulla ja sitä on viljelty aina 1960-luvun lopulle. Edelleen alueella on muutama noin 130-vuotias puu, jotka on aikanaan Korean suhdanteen aikana leimattu, mutta ei koskaan kaadettu, kun perilliset vartosivat vielä puun hinnan nousua. Tunnen alueen 1960-luvulta, kun kotini oli tuolloin melko lähellä ja vanhempani viljelivät Karhusuota aina vuoteen 1967 asti.

–Näin retken päätteeksi täytyy kyllä todeta, että ei tällainen patoutunut insinöörikään suhtaudu enää niin skeptisesti tähän metsään. On se niin hienoa huomata, miten tehokkaasti luonto osaa korjata itseään.

Jyrki Pönkkä
Kaukametsä peittyy monessa kohtaa näyttävään sammalpeitteeseen.

Kaukametsä peittyy monessa kohtaa näyttävään sammalpeitteeseen.

18 hehtaarin suuruinen metsäalue Mänttä-Vilppulan Kolhossa.

Kaukametsäksi nimetty metsä rajoittuu itärajaltaan Karhusuohon, ja siellä tiedetään karhun talvehtineen.

Metsässä vallitsee säätiön puheenjohtaja Pentti Linkolan sanoin ”aarniomainen tunnelma”.

Lahopuun ja siitä riippuvaisten kääpien määrä alueella on huomattava, varsinkin kuusikkoisissa osissa.

Eteläpuolen mäellä kasvaa upeita, monisatavuotiaita kilpikaarnamäntyjä.

Kokonaisuutena Kaukametsä on harvinaislaatuinen, omaan rauhaansa unohdettu ja vapaana kasvanut salomaa, jonka juuret sananmukaisesti ulottuvat satojen vuosien taakse – aikaan, jolloin Suomen sydänmaat olivat suurelta osin vielä valloittamattomia.

Lähde: Luonnonperintösäätiö

Luonnonperintösäätiö (perustettu 1995) suojelee Suomen luontoa, ensisijaisesti uhanalaista metsää.

Säätiö hankkii omistukseensa luonnonalueita ja takaa niille luonnonsuojelulain mukaisen pysyvän rauhoituksen.

Koskemattomat tai lähes koskemattomat metsät ja muut luonnonalueet sijaitsevat pieninä saarekkeina eri puolilla maata.

Säätiön puheenjohtajana toimii kalastaja-kirjailija Pentti Linkola.

Lähde: Luonnonperintösäätiö


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: